Kalervo Kallio osa 2 - kivenkovan veistäjän paluu

Viime aikoina ei ole tullut julkaistua tällaisia jatko-osia kuvanveistäjien töihin. Tuppaa ne veistokset jämähtävän niihin käyntiraportteihin. Nyt kun ei oikein ole mitään työn alla näyttelyiden ym. osalta eikä metsästysreissujakaan ole ollut, niin ajattelin tekaista kautta aikojen toisena kuvanveistäjänä mielenkiintoni napanneen Kalervo Kallion töistä kakkososan. Kale esiteltiin aikoinaan täällä!

Presidentin poika Kalervo Kallio oli aikoinaan varsin työteliäs veistäjä. Vaikka muutamat taideasiantuntijat ja -kriitikot ovatkin arvostelleet Kalliota varsin voimakkain lausunnoin, omasta mielestäni Kalervon tuima tyyli on - jos ei muuta niin ainakin jossain määrin mielenkiintoinen.

Elokuussa 2011 olimme toistaiseksi viimeisimmän kerran pohjoisessa ja käväisimme matkan varrella Kemijärvellä ottamassa paremmat kuvat paikallisesta sankaripatsaasta. Tuo patsas kuvineen oli viimeisin, jonka laitoin siihen ensimmäiseen Kale-juttuun. Nyt lähdetään kohti nykypäivää ja mennään ihan aikajärjestyksessä, mutta uusimmasta vanhimpaan.

Tämä uusin rintakuva tuli eteen varsin yllättäen. En tiennyt tämän olemassaolosta, koska en omista (enkä ole missään nähnyt) Kalliosta kertovaa kirjaa, jossa olisi hänen veistostensa luettelo. Wäinö Aaltosen, Viktor Janssonin ja monen muun veistäjän töistä sellainen nide minulta löytyy.

Menimme perheen kanssa ensimmäistä kertaa Vantaalla sijaitsevaan tiedekeskus Heurekaan ja siellä oli heti oven sisäpuolella vastassa patsas. En aluksi uskonut sen olevan millään tavoin kiinnostava, mitä nyt perustutkailut oli suoritettava. Sitten huomasin tekijän signeerauksen ja mielenkiinto nousi heti huomattavasti.

Kyseessä on legendaarinen tiedemies Albert Einstein. Hänen rintakuvansa Kallio veisti ja valatti pronssiin vuonna 1952. En tiedä miksi Kallio teki patsaan juuri kyseisenä vuonna. Einsteinilla ei ollut mitään merkkipäiviä tuolloin. Ainoastaan häntä ehdotettiin Israelin valtion presidentiksi, mutta hän kieltäytyi. No, joka tapauksessa oli erittäin hauskaa Heurekassa ja hauskaa oli myös bongata uusi Kalervon patsas.

Kangasalan hautausmaalla olen vieraillut muutaman kerran. Eräällä käyntikerralla (elokuussa 2017) napsin kuvia kaikista taideteoksista, mitä kyseisellä hautausmaalla on. Sieltä löytyi pitäjän historiaan liittyvät Antti Agaton Tuliheimon hautakivestä muotokuvareliefi, jonka oli signeerannut Kallio. Vuosiluvusta ei ole tietoa, mutta reliefin epäsäännöllinen muoto on hyvä. Kangasalan kalmiston patsaista ja muistomerkeistä voit lukea täältä!

Elokuussa 2016 olimme anopin luona ja lainasin häneltä fillarin ja lähdin Itä-Helsingin kierrokselle kuvaamaan niiden seutujen julkisia taideteoksia. Tiesin, että Kulosaaressa on Kallion tekemä liikemies Antti Wihurin muistomerkki. Löysin graniittisen rintakuvan Wihurin hulppean linnan edustalta, mäntyjen katveesta. Kierroksen muista taideteoksista voit lukea täältä!

Kesäkuussa 2016 olin käymässä Helsingissä ja kuvasin tuolloin julmetun määrän patsaita, joita bongailin kaduilta, seiniltä, yliopistosta, ylioppilastalolta ja vaikka mistä. Tuon kierroksen aikana löysin yliopistolta presidenttien rintakuvakavalkadin ja sen joukosta Yhdysvaltain presidentin Herbert Hooverin patsaan, tekijänä Kalervo Kallio. Marmoriin naputeltu rintakuva on vuosien 1950-53 aikana tehty.

Hoover ja Einstein. En nyt äkkiseltään muista keneltäkään muulta suomalaiselta kuvanveistäjältä ulkomaalaisen merkkihenkilön patsasta. Lenin taitaa olla lähimpänä, mutta nekin kuvat on yleensä venäläistä tekoa. Toki moni suomalainen kuvanveistäjä on tehnyt tilaustöitä mm. Yhdysvaltoihin (Arvi Tynys, Wäinö Aaltonen) ja Saudi-Arabiaan (Laila Pullinen), mutta tällaisia rintakuvia tai kokovartalokuvia ei taida kovinkaan montaa olla.

Kallion presidenttikuvia on yliopistolla kaksi muutakin. On oman isän Kyösti Kallion rintakuva sekä häntä virassa seuranneen Risto Rytin rintakuva, molemmat marmoria.

Porin edustalla Reposaaressa on upeat maisemat, upeat vanhat puutalot ja upea vanha tunnelma. Siellä on myös upea vanha puukirkko sekä upea vanha hautausmaa. Sen edustalla on Wäinö Aaltosen veistämä S2-veneen turman muistomerkki, mutta hautausmaan sisällä on Kalervo Kallion veistämä Nuorukainen ja ankkuri -niminen patsas. Se on kauppaneuvos Otto Werner Hacklinin haudalla.

 Tampereen ja Turun välillä kulkevan 9-tien varrella on Urjala. Siellä olevan kirkon kulmalla seisoo, mäntyjen katveessa, Raivaajapatsas. Kallio on signeerannut punagraniittisen patsaansa vuodelle 1949. Jalustan on suunnitellut arkkitehti Reima Pietilä. Raivaajamallina oli paikallinen tunnettu kuokkija Hugo Kalliomäki. Patsas julkistettiin juhlallisesti 28. toukokuuta 1949.

Viimeisenä tässä päivityksessä on Postitalon tyttö. Se on signeerattu vuosille 1954-57. Punagraniittinen patsas sijaitsee Helsingin vanhassa pääpostitalossa, jonne se sijoitettiin vuonna 1959. Paljastustilaisuuden aikoihin lehtihaastattelussa Kallio epäili, että "tyttö saa loppuikänsä kantaa postitytön nimeä".

Kuvaamisen kannalta tuo patsas sijaitsi hankalassa paikassa. Kuvaushetkellä oli aurinkoinen sää (kuten näkyy) ja muutenkin kaksi-ja-puolimetrinen patsas on aikamoisen korkealla, joten kuvat tulevat väkisinkin alapuolelta. Pitääpä muistaa käydä tsekkaamassa tämä patsas seuraavan kerran Helsingissä käydessä, josko olisi parempiin kuviin mahdollisuus.

Siinäpä nämä edellisen Kalervo Kallio -päivityksen jälkeen bongatut teokset. Lisää saisi tulla. Muutaman lähelle on jo päästy, kuten mm. Helsingissä Töölössä olevan Pohjalaisen osakunnan muistomerkki, Jyväskylässä Wilhelm Schaumanin muistomerkki, Porissa Keihäänheittäjä ja Turussa Heikki Nurmion rintakuva. Vielä niiden luokse en ole ennättänyt, mutta tavoitteena ovat.