Edellisessä osassa oli mukana Kaarina Tarkan tekemä F.E. Sillanpään muistomerkki. Nyt aloitetaan tämä päivitys Sillanpään muistomerkin välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Tampereen lyseon lukion eli Rellun tiloista. Olin tosiaan jo viime vuoden puolella saanut oppilaitoksen rehtorilta vastauksen tiedusteluuni ja siinä kerrottiin koululla olevan mm. yksi Essi Renvallin teos (Sillanpään rintakuva) ja muutama muu veistos.
Helmikuussa sovin rehtorin kanssa tulostani ja ilmoittauduin sopimuksen mukaan vahtimestarille. Kävimme kansliassa etsimässä rehtoria, mutta hän oli talon ulkopuolella muissa tehtävissä emmekä tavanneet kasvotusten. Näin kuitenkin avoimesta ovesta opettajanhuoneen puolelle ja siellä ikkunalaudoilla olevat pystit. Lottovoitto, ajattelin!
Ensin treffasin kuitenkin kuvaamataidon opettajan, joka opasti meidät kohti kirjastoluokkaa. Siinä käytävällä oli kaappien päällä viisi rintakuvaa: Cygnaeus, Porthan, Snellman, Dante ja joku nainen, jota emme tunnistaneet.
Sieltä luokan nurkasta löytyi Lönnrotin rintakuva. Olin aiemmin kadulla kulkiessani nähnyt tämän veistoksen loistavan ikkunan läpi. Pystin takana on signeeraus Carl Örnell H:fors 98. En kuitenkaan löytänyt netin puolelta lisätietoa tästä. Onko vuodelta 1898 ja joku todella vanha veistäjä vai kuitenkin uudempaa tuotantoa n. 20 vuoden takaa?
Kuvaamataidon luokan ikkunalaudalla oli myös Danten rintakuva, samannäköinen kuin käytävällä, mutta hieman erilainen kuitenkin. Luokan varastossa oli vino pino kuvanveistotaidetta, joissa vain yhdessä oli signeeraus: E. Tommila. Google tarjoaa tähän kuvaamataidon lehtori Eeva Tommilaa, joka työskenteli aikoinaan koulussa ja oli myös Kangasalan kuvataiteen ystävät ry:n perustajajäseniä.
Opettajainhuoneen ulkopuolella käytävällä oli koulun entisen rehtorin Pentti Kalelan pääkuva, jonka on veistänyt Tapio Junno. Karunnäköinen, pelkän pään tikun nokassa esittelevä muotokuva on vuodelta 1972. Jos totta puhutaan, nämä tällaiset muotokuvat kaipaisivat sitä rintaosuutta kaveriksi.
Opettajien huoneen ikkunalaudoilla oli siis erilaisia rintakuvia, mutta siellä oli myös itseä eniten kiinnostanut veistos, Sulo Mäkelän naisfiguuri, jossa oli signeerauksena vuosiluku 1928. Naisella on veistoksessa kädessään sirppi ja toisessa kädessä lyhde. Ilmeisesti. Näin se minun silmään näyttää.
Veistoksen jalustassa on plakaatti, jossa lukee:
"Sulo Mäkelä III palkinto Tampereen lyseolle oppikoulujen ja seminaarien piirustuskilpailussa 1939."
Kuten jo edellisessä koulukierrospäivityksessä mainitsin, kuulun Sulo Mäkelä Seuraan ja oli ilo löytää uusi, itselle ennennäkemätön Mäkelän veistos. Lue lisää Mäkelästä täältä!
Lopulta, jo poislähtiessäni, mainitsin vahtimestarille kuulleeni, että vintillä saattaisi olla jotain taideteoksia. Lähdimme vielä katsomaan, olisiko siellä todella jotain löytöjä... ja olihan siellä!
Jokunen samanlainen kipsiteos, jotka ovat varmaankin samaisen Tommilan tekosia, Topeliuksen ja Runebergin medaljongit (tekijästä ei tietoa) ja bonuksena vielä Alpo Sailon vuodelle 1931 signeerattu presidentti P.E. Svinhufvudin pienikokoinen, kipsinen muotokuva. Alpo Sailon oman osion löydät täältä!
Ja sellainen oli Rellun tarjonta. Seuraavalla kerralla nähdään jonkin toisen tamperelaisen koulun taidekokoelman helmiä.
Muista myös nämä aiemmat koulukierroksen raportit:
Koulukierroksella Tampereella | Tampereen koulukierros jatkuu |
Loppuun vielä kerran linkit veistäjien omiin osioihin:
Alpo Sailo | Sulo Mäkelä | Essi Renvall |
torstai 23. maaliskuuta 2017
tiistai 14. maaliskuuta 2017
Väinö Richard Rautalinin veistoksia, osa 2
Tampereen nurkilla vaikuttanut ja viimeisen kotikaupunkinsa Lempäälän kirkkomaan multiin aikoinaan peitelty kuvanveistäjä Väinö Richard Rautalin on saanut sijoitetuksi hienoja taideteoksiaan ympäri Tamperetta ja lähikuntia. Esittelin Rautalinin julkisia veistoksia hänen omassa osiossaan vuonna 2013 ja sen jutun voi lukea täältä!
Löysin netistä suurin piirtein vuosi sitten blogitekstin, jossa kerrottiin Rautalinista paljon sellaista, jota en ollut aiemmin nähnyt enkä tiennyt. Nappasin sieltä tietokantaani mm. Kaupin sairaalan naapurissa olevan Tammenlehväkeskuksen sisällä olevat teokset. Lue Joel Niinisen teksti täältä!
Viime viikolla oli vihdoin sopiva hetki lähteä käymään tuolla Tammenlehväkeskuksessa. Navakan tuulen saattelemana kävelin parin kilometrin matkan kohti Lapinniemeä ja Kaupin metsän länsilaitaa. Oikea paikka oli helppo löytää ja pääsin nopeasti juttusille opastuksen työntekijän kanssa. Parin puhelun jälkeen sain avukseni keskuksessa kulttuurikuntoutuksesta vastaavan virikeohjaajan ja pääsin luvan kera kuvaushommiin.
Koska netistä ei löydy näistä patsaista mitään lisätietoa, käytän tuleviin lainauksiin tuota Joel Niinisen blogitekstiä. Niinisen tietojen mukaan pronssivalokset ovat vuosilta 1989-90. Ne ovat alun perin olleet kipsivaluina mukana Rautalinin ensimmäisessä omassa näyttelyssä Näsilinnassa vuonna 1921. Niininen kertoo vielä blogissaan kipsivalosten kohtalosta: ne lienevät tuhoutuneet vuonna 2003 Teiskossa sijainneen Koivuniemi-huvilan tulipalossa. Mutta nyt niiden patsaiden pariin...
Ensimmäisenä menimme tutkailemaan teosta nimeltä Inspiraatio. Se on vuodelta 1921.
Niinisen blogista:
"Veistos on vuodelta 1921 Näsilinnan näyttelyn lehtiarvostelussakin mainittu 'Inspiraatio'. Taiteilija oli itse silloin 30-vuotias. Kuvan mieshahmolla on käsissään kuvanveistäjän tunnusmerkit, taltta ja vasara."
Seuraavana vuorossa oli pääaulassa oleva sankaripatsasreliefi Rukoileva sotilas vuodelta 1940. Se on valettu pronssiin vuonna 1989.
Niinisen blogista:
"189 cm korkea 'Rukoileva sotilas' vuodelta 1940 on neljäs Richard Rautalinin veistos Tammenlehväkeskuksen aulassa. Siihen kiinnitetty laatta kertoo sen vaiheista."
Laatassa lukee:
"Reliefin lahjoitti veljeskodille tekijän puoliso Ester Linnansaari. Pronssiin valamisen kustansi Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piiri ry:n naistoimikunta. Valutyö Taidevalimo P. Venäläinen Ky, Kuopio, 1989."
Aivan sotilasveistoksen lähettyvillä, pääaulan vieressä olevan kahvilan kupeessa käytävällä oli vielä kaksi Rautalinin veistosta, Bacchus ja Purolla.
Niistä oikeanpuolimmainen esitti siis Bacchusta, tuota muinaisen Kreikan mytologiasta tuttua juhlinnan mestaria. Bakkanaalihemmo on veistetty vuonna 1920.
Niinisen blogista:
"Näkemäni Rautalinin veistosten kaikki miehet ovat ilmeeltään totisia. Tästä poiketen Tammenlehväkeskuksessa hymyilee raukeasti tämä vuodelta 1920 oleva 135 cm korkea Bacchus viinirypäleineen ja juomamaljoineen."
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä Rikun teoksena oli Purolla-nimellä tunnettu veistos, jossa nuori nainen on ruukkuineen. Tämä veistos on myös vuodelta 1920.
Niinisen blogista:
"Vuodelta 1920 oleva 127 cm korkea naisfiguuri. Näsilinnan näyttelyssä on eräästä näyttelykuvasta päätellen ollut useita veistoksia naisvartalosta. 'Purolla'-nimisen veistoksen pienoismalli oli myös mukana näyttelyssä nimellä 'Faraon tytär'."
Näiden neljän Rautalinin teoksen lisäksi huomion Tammenlehväkeskuksen aulassa kiinnitti valkoinen kipsiltä näyttävä teos, joka esitti Kullervoa. Sen on tehnyt Marja-Leena Mettinen. Kuten kuvista näkyy, Kultsilla on kanaverkosta tehdyt siivet.
Tammenlehväkeskuksen suunnalta saamieni tietojen mukaan Kullervo on kuin onkin betoniveistos. Olisi varmaan pitänyt hypistellä ja varmistua asiasta, sano.
Entäpä muut Rautalinin veistokset? Niitä on vielä on jokunen näkemättä ja kuvaamatta. Sellaisia ovat mm. Pyynikinlinnassa, Emil Aaltosen museossa oleva Madonna ja lapsi sekä Hämeenkadun länsipäässä sijaitsevan, omistajaa taas ilmeisesti vaihtavan Viihdepalatsin 16 reliefiä.
Hatanpään valtatiellä, Koskikeskusta vastapäätä sijaitsevan Haarlan palatsina tunnetun, pylväiden ja portaita vartioivien ilvesten koristaman talon päätykolmio, Kalevankankaan hautausmaalla olevan Haarlan mausoleumin eli sukuhaudan muotokuvaplaketit ja kaikki siellä olevat puuttuvat veistokset (jos sellaisia vielä on jäljellä) sekä taiteilijan syntymäkunnassa Kalvolassa (nyk. Hämeenlinna) oleva A.L. Granfeltin hautamuistomerkki.
Lähellä Oripäätä, Loimaan kulmilla on Vapautemme puolesta -patsas ja Hyvinkäällä hautausmaalla Savolaisen haudalla jonkinlainen veistos. Kangasalla on Suinulan verilöylyn muistomerkki, johon Rautalin on ollut tekemässä ainakin jotain muotoilua.
Mitähän mahtaisi tulla seuraavaksi? Tulevaan päivitykseen varmaankin seuraava osa Tampereen koulukierroksesta. Joten näihin kuviin, näihin tunnelmiin!
Löysin netistä suurin piirtein vuosi sitten blogitekstin, jossa kerrottiin Rautalinista paljon sellaista, jota en ollut aiemmin nähnyt enkä tiennyt. Nappasin sieltä tietokantaani mm. Kaupin sairaalan naapurissa olevan Tammenlehväkeskuksen sisällä olevat teokset. Lue Joel Niinisen teksti täältä!
Viime viikolla oli vihdoin sopiva hetki lähteä käymään tuolla Tammenlehväkeskuksessa. Navakan tuulen saattelemana kävelin parin kilometrin matkan kohti Lapinniemeä ja Kaupin metsän länsilaitaa. Oikea paikka oli helppo löytää ja pääsin nopeasti juttusille opastuksen työntekijän kanssa. Parin puhelun jälkeen sain avukseni keskuksessa kulttuurikuntoutuksesta vastaavan virikeohjaajan ja pääsin luvan kera kuvaushommiin.
Koska netistä ei löydy näistä patsaista mitään lisätietoa, käytän tuleviin lainauksiin tuota Joel Niinisen blogitekstiä. Niinisen tietojen mukaan pronssivalokset ovat vuosilta 1989-90. Ne ovat alun perin olleet kipsivaluina mukana Rautalinin ensimmäisessä omassa näyttelyssä Näsilinnassa vuonna 1921. Niininen kertoo vielä blogissaan kipsivalosten kohtalosta: ne lienevät tuhoutuneet vuonna 2003 Teiskossa sijainneen Koivuniemi-huvilan tulipalossa. Mutta nyt niiden patsaiden pariin...
Ensimmäisenä menimme tutkailemaan teosta nimeltä Inspiraatio. Se on vuodelta 1921.
Niinisen blogista:
"Veistos on vuodelta 1921 Näsilinnan näyttelyn lehtiarvostelussakin mainittu 'Inspiraatio'. Taiteilija oli itse silloin 30-vuotias. Kuvan mieshahmolla on käsissään kuvanveistäjän tunnusmerkit, taltta ja vasara."
Seuraavana vuorossa oli pääaulassa oleva sankaripatsasreliefi Rukoileva sotilas vuodelta 1940. Se on valettu pronssiin vuonna 1989.
Niinisen blogista:
"189 cm korkea 'Rukoileva sotilas' vuodelta 1940 on neljäs Richard Rautalinin veistos Tammenlehväkeskuksen aulassa. Siihen kiinnitetty laatta kertoo sen vaiheista."
Laatassa lukee:
"Reliefin lahjoitti veljeskodille tekijän puoliso Ester Linnansaari. Pronssiin valamisen kustansi Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piiri ry:n naistoimikunta. Valutyö Taidevalimo P. Venäläinen Ky, Kuopio, 1989."
Aivan sotilasveistoksen lähettyvillä, pääaulan vieressä olevan kahvilan kupeessa käytävällä oli vielä kaksi Rautalinin veistosta, Bacchus ja Purolla.
Niistä oikeanpuolimmainen esitti siis Bacchusta, tuota muinaisen Kreikan mytologiasta tuttua juhlinnan mestaria. Bakkanaalihemmo on veistetty vuonna 1920.
Niinisen blogista:
"Näkemäni Rautalinin veistosten kaikki miehet ovat ilmeeltään totisia. Tästä poiketen Tammenlehväkeskuksessa hymyilee raukeasti tämä vuodelta 1920 oleva 135 cm korkea Bacchus viinirypäleineen ja juomamaljoineen."
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä Rikun teoksena oli Purolla-nimellä tunnettu veistos, jossa nuori nainen on ruukkuineen. Tämä veistos on myös vuodelta 1920.
Niinisen blogista:
"Vuodelta 1920 oleva 127 cm korkea naisfiguuri. Näsilinnan näyttelyssä on eräästä näyttelykuvasta päätellen ollut useita veistoksia naisvartalosta. 'Purolla'-nimisen veistoksen pienoismalli oli myös mukana näyttelyssä nimellä 'Faraon tytär'."
Näiden neljän Rautalinin teoksen lisäksi huomion Tammenlehväkeskuksen aulassa kiinnitti valkoinen kipsiltä näyttävä teos, joka esitti Kullervoa. Sen on tehnyt Marja-Leena Mettinen. Kuten kuvista näkyy, Kultsilla on kanaverkosta tehdyt siivet.
Tammenlehväkeskuksen suunnalta saamieni tietojen mukaan Kullervo on kuin onkin betoniveistos. Olisi varmaan pitänyt hypistellä ja varmistua asiasta, sano.
Entäpä muut Rautalinin veistokset? Niitä on vielä on jokunen näkemättä ja kuvaamatta. Sellaisia ovat mm. Pyynikinlinnassa, Emil Aaltosen museossa oleva Madonna ja lapsi sekä Hämeenkadun länsipäässä sijaitsevan, omistajaa taas ilmeisesti vaihtavan Viihdepalatsin 16 reliefiä.
Hatanpään valtatiellä, Koskikeskusta vastapäätä sijaitsevan Haarlan palatsina tunnetun, pylväiden ja portaita vartioivien ilvesten koristaman talon päätykolmio, Kalevankankaan hautausmaalla olevan Haarlan mausoleumin eli sukuhaudan muotokuvaplaketit ja kaikki siellä olevat puuttuvat veistokset (jos sellaisia vielä on jäljellä) sekä taiteilijan syntymäkunnassa Kalvolassa (nyk. Hämeenlinna) oleva A.L. Granfeltin hautamuistomerkki.
Lähellä Oripäätä, Loimaan kulmilla on Vapautemme puolesta -patsas ja Hyvinkäällä hautausmaalla Savolaisen haudalla jonkinlainen veistos. Kangasalla on Suinulan verilöylyn muistomerkki, johon Rautalin on ollut tekemässä ainakin jotain muotoilua.
Mitähän mahtaisi tulla seuraavaksi? Tulevaan päivitykseen varmaankin seuraava osa Tampereen koulukierroksesta. Joten näihin kuviin, näihin tunnelmiin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)