Löysin netistä suurin piirtein vuosi sitten blogitekstin, jossa kerrottiin Rautalinista paljon sellaista, jota en ollut aiemmin nähnyt enkä tiennyt. Nappasin sieltä tietokantaani mm. Kaupin sairaalan naapurissa olevan Tammenlehväkeskuksen sisällä olevat teokset. Lue Joel Niinisen teksti täältä!
Viime viikolla oli vihdoin sopiva hetki lähteä käymään tuolla Tammenlehväkeskuksessa. Navakan tuulen saattelemana kävelin parin kilometrin matkan kohti Lapinniemeä ja Kaupin metsän länsilaitaa. Oikea paikka oli helppo löytää ja pääsin nopeasti juttusille opastuksen työntekijän kanssa. Parin puhelun jälkeen sain avukseni keskuksessa kulttuurikuntoutuksesta vastaavan virikeohjaajan ja pääsin luvan kera kuvaushommiin.
Koska netistä ei löydy näistä patsaista mitään lisätietoa, käytän tuleviin lainauksiin tuota Joel Niinisen blogitekstiä. Niinisen tietojen mukaan pronssivalokset ovat vuosilta 1989-90. Ne ovat alun perin olleet kipsivaluina mukana Rautalinin ensimmäisessä omassa näyttelyssä Näsilinnassa vuonna 1921. Niininen kertoo vielä blogissaan kipsivalosten kohtalosta: ne lienevät tuhoutuneet vuonna 2003 Teiskossa sijainneen Koivuniemi-huvilan tulipalossa. Mutta nyt niiden patsaiden pariin...
Ensimmäisenä menimme tutkailemaan teosta nimeltä Inspiraatio. Se on vuodelta 1921.
Niinisen blogista:
"Veistos on vuodelta 1921 Näsilinnan näyttelyn lehtiarvostelussakin mainittu 'Inspiraatio'. Taiteilija oli itse silloin 30-vuotias. Kuvan mieshahmolla on käsissään kuvanveistäjän tunnusmerkit, taltta ja vasara."
Seuraavana vuorossa oli pääaulassa oleva sankaripatsasreliefi Rukoileva sotilas vuodelta 1940. Se on valettu pronssiin vuonna 1989.
Niinisen blogista:
"189 cm korkea 'Rukoileva sotilas' vuodelta 1940 on neljäs Richard Rautalinin veistos Tammenlehväkeskuksen aulassa. Siihen kiinnitetty laatta kertoo sen vaiheista."
Laatassa lukee:
"Reliefin lahjoitti veljeskodille tekijän puoliso Ester Linnansaari. Pronssiin valamisen kustansi Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piiri ry:n naistoimikunta. Valutyö Taidevalimo P. Venäläinen Ky, Kuopio, 1989."
Aivan sotilasveistoksen lähettyvillä, pääaulan vieressä olevan kahvilan kupeessa käytävällä oli vielä kaksi Rautalinin veistosta, Bacchus ja Purolla.
Niistä oikeanpuolimmainen esitti siis Bacchusta, tuota muinaisen Kreikan mytologiasta tuttua juhlinnan mestaria. Bakkanaalihemmo on veistetty vuonna 1920.
Niinisen blogista:
"Näkemäni Rautalinin veistosten kaikki miehet ovat ilmeeltään totisia. Tästä poiketen Tammenlehväkeskuksessa hymyilee raukeasti tämä vuodelta 1920 oleva 135 cm korkea Bacchus viinirypäleineen ja juomamaljoineen."
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä Rikun teoksena oli Purolla-nimellä tunnettu veistos, jossa nuori nainen on ruukkuineen. Tämä veistos on myös vuodelta 1920.
Niinisen blogista:
"Vuodelta 1920 oleva 127 cm korkea naisfiguuri. Näsilinnan näyttelyssä on eräästä näyttelykuvasta päätellen ollut useita veistoksia naisvartalosta. 'Purolla'-nimisen veistoksen pienoismalli oli myös mukana näyttelyssä nimellä 'Faraon tytär'."
Näiden neljän Rautalinin teoksen lisäksi huomion Tammenlehväkeskuksen aulassa kiinnitti valkoinen kipsiltä näyttävä teos, joka esitti Kullervoa. Sen on tehnyt Marja-Leena Mettinen. Kuten kuvista näkyy, Kultsilla on kanaverkosta tehdyt siivet.
Tammenlehväkeskuksen suunnalta saamieni tietojen mukaan Kullervo on kuin onkin betoniveistos. Olisi varmaan pitänyt hypistellä ja varmistua asiasta, sano.
Entäpä muut Rautalinin veistokset? Niitä on vielä on jokunen näkemättä ja kuvaamatta. Sellaisia ovat mm. Pyynikinlinnassa, Emil Aaltosen museossa oleva Madonna ja lapsi sekä Hämeenkadun länsipäässä sijaitsevan, omistajaa taas ilmeisesti vaihtavan Viihdepalatsin 16 reliefiä.
Hatanpään valtatiellä, Koskikeskusta vastapäätä sijaitsevan Haarlan palatsina tunnetun, pylväiden ja portaita vartioivien ilvesten koristaman talon päätykolmio, Kalevankankaan hautausmaalla olevan Haarlan mausoleumin eli sukuhaudan muotokuvaplaketit ja kaikki siellä olevat puuttuvat veistokset (jos sellaisia vielä on jäljellä) sekä taiteilijan syntymäkunnassa Kalvolassa (nyk. Hämeenlinna) oleva A.L. Granfeltin hautamuistomerkki.
Lähellä Oripäätä, Loimaan kulmilla on Vapautemme puolesta -patsas ja Hyvinkäällä hautausmaalla Savolaisen haudalla jonkinlainen veistos. Kangasalla on Suinulan verilöylyn muistomerkki, johon Rautalin on ollut tekemässä ainakin jotain muotoilua.
Mitähän mahtaisi tulla seuraavaksi? Tulevaan päivitykseen varmaankin seuraava osa Tampereen koulukierroksesta. Joten näihin kuviin, näihin tunnelmiin!
Hienoja veistoksia. Harmi, että useat lahjakkaat taiteilijat usein jäävät unohduksiin. Onneksi Sinä nostat ne jälleen tietoisuuteen. Kiitos siitä.
VastaaPoistaTammenlehväkeskuksessa veistokset ovat tyylikkäästi näytillä, mukava huomata. Bacchus on jotenkin erityisen miellyttävä raukeine ilmeineen. Patsaiden ja veistosten kautta tulee hienosti esiin Suomen taidehistoriaa. Tuntuu, että tällä hetkellä, vaikka ei kovin voimakkaasti, niin kuitenkin, olisi vallalla pieni veistosbuumi mm. Tampereen taidemuseon Essi Renvall -näyttelyn jälkimainingeissa... Veistoksista saa hienoja näyttelyjä ja ne koristavat mukavasti kaupunkikuvaa.
VastaaPoista