Vasikoita, merkkihenkilöitä ja päänsärkytaiteita tutkimassa

Poika on ehtinyt jo kouluikään, joten päivien aikataulut ovat muuttuneet aiemmista parista vuodesta. Ekaluokkalaiselle ei tullut ensimmäisellä viikolla läksyä, joten menimme kirjaston sijaan tutustumaan Finlaysonin vanhalla tehdasalueella sijaitsevaan Galleria Himmelblauhun. Siellä on vielä tämän viikon sunnuntaihin 27.8. saakka näytillä mm. Outi Heiskasen, HC Bergin ja Miina Äkkijyrkän teoksia. Tässä päivityksessä kuvamateriaali on Äkkijyrkkää vasikkataidetta, nehän kun ovat niitä patsaita muiden vastatessa toisenlaisesta kuvataiteesta.

Miina Äkkijyrkkä on mielipiteet jakava hahmo suomalaisessa taiteessa ja julkisuudessa. Itselle aiemmin Riitta Loivana tunnettu nykyinen Liina Lång on ollut se kaheli akka sieltä jostain Vuosaaren metsistä, se jolla on niitä lehmiä ja joka tekee autonromuista lehmäpatsaita.

En juurikaan ollut ihaillut hänen tekemäänsä kuvanveistotaidetta. Helsingissä oleva kahden autolehmän teos Hakaniemen ja Merihaan välisellä nurmialueella on tuttuakin tutumpi, mutta en ole koskaan sitä pysähtynyt kuvaamaan. Maunulassa vanhan ostoskeskuksen läheisyydessä oli ainakin ennen kolmen vasikan patsaskokonaisuus. Siitä tässä lumiset kuvat. En ole Helsingin-reissulla pystynyt poikkeamaan Maunulassa katsomassa, ovatko nämä vielä siellä vaikka ostarin ympäristössä oli viime vuosina aikamoiset purku- ja rakennustyöt.

Helsingin taidemuseon sivuilta:

"Aamulla-veistos tunnetaan myös nimellä Juottovasikat. Veistos on pronssia ja se on Miina Äkkijyrkän lehmäveistoksille ominaisesti realistinen perustuessaan tarkkaan luonnonhavainnointiin sekä lehmien tuntemukseen."

Haminan Tervasaaressa oli aikoinaan jättimäinen puinen sonni, joka jäi kesken. Se ei kuitenkaan haitannut Pelle Miljoonaa soittamasta keikkaa sonnin sisältä käsin. Hamina ei halunnut keskeneräistä teosta enää alueellaan seisottaa, joten sitä yritettiin saada muualle. Jossain vaiheessa puhuttiin sonnin muuttavan Vantaalle, mutta lopulta se päätyi Aira Samulinin hoteisiin Hyrsylänmutkaan.

Tänä kesänä Tampereelle muutti Äkkijyrkän mm. Toyota Hiacesta hitsaama Holy Calf, joka on aiemmin ihastuttanut ainakin Vaasassa. Jättimäinen vasikka kuljetettiin Finlaysonin nurkille rekan lavalla ja nostettiin paikalleen nosturilla. Tapahtuma sai aikaan instagram-päivityksiä, joissa ihasteltiin miten vihdoinkin "lehmätkin lentää".

Tässä juttu tuosta teoksesta:

"Ei ole epäselvää, kuka Väinö Linnan aukiolla on juuri pystytetyn Holy Calf -veistoksen tekijä. Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä ottaa pitkässä vaaleassa turkissaan heti historiallisen aukion haltuun.

–Tämä on laulavalle lehmälle pyhä ja hieno paikka, taiteilija arvioi värikkäistä autonosista koottua veistostaan keskellä vanhaa sisäpihaa.

Äkkijyrkän vuonna 2000 valmistunut Holy Calf (Pyhä vasikka) on osa kesäkuun 9. päivä avautuvaa Finlayson Art Area -taidetapahtumaa."

Lue loput jutusta täältä! (www.aamulehti.fi)

Sitten näyttelyn pariin. Himmelblaussa oli näytillä monta lehmäveistosta, mutta myös pari muuta työtä. Niistä ensimmäisenä mainittakoon edesmenneen runoilija Tommy Tabermannin näköisrintakuva. Se on vuodelta 1976.

Äitini kommentoi kuvan nähdessään, ettei ole yhtään Tommyn näköinen. Väärässä on. Ihan selkeä Taabermannihan se tuossa on. Huulet, nenä, kaikki tyynni. Tukka ehkä on hieman totuttua enemmän takana eikä läheskään niin pörrö kuin hurjimpina vuosina.

Tommyn vieressä pönöttää muotokuva nimeltä Pavi. Kyseessä on Äkkijyrkän rakastettu. Pääkuva on vuodelta 1970.

Seinälle oli ripustettu taiteilijan vanhempia kuvaava muotokuvareliefi.

Näiden kolmen inhimillisen teoksen lisäksi oli sitten lauma lehmiä.

Ensin Kevät kutinaa (1988):

Sitten Riemu (1988):

Fordista huolimatta -kaksikko (1974):

Lopuksi vielä kuva Äiti lehmä -pienoisveistoksesta, joka oli vitriinissä:

Siinä Miinan teokset. Sen jälkeen kävimme tutustumassa vielä em. Heiskasen ja Bergin teoksiin. Ensin mainitun piirrokset olivat mielenkiintoisia, jälkimmäisen värikkäät pyörylät ja laatikot sen sijaan olivat vähällä aiheuttaa pahoinvointikohtauksen, koska menin liian lähelle katsomaan.

Lisäksi Himmelblaun yläkerran Vooninkisalissa oli tarjolla lasitaidetta mm. Wirkkalalta ja Aallolta, niitä kaikkien tuntemia maljakoita jne. Niistä en kuitenkaan ottanut juurikaan kuvia.

Seuraavassa päivityksessä pyöritään Tikkurilassa.