Ensimmäisenä kävelin Kiasman ja Mannerheimin ratsastajapatsaan vierestä Manskun toiselle puolelle ja Eduskunnan lisärakennuksen puistoon. Eila Hiltusen veistos Menneet ritarit on vuodelta 1982.
Pari kuvaa tien yli Marskin patsaasta ja sitten matka jatkui.
Arkadiankadun ensimmäisen talon seinässä on kaksi muistolaattaa. Toinen on paikalla sijainneen Arkadian teatterin laatta ja toinen tässä talossa aloittaneen keskusosuusliike Hankkijan laatta. Ne molemmat on veistänyt Terho Sakki, tuo rosoisten kuvien mestari.
Sitten oli vuorossa jälleen yksi vihdoinkin-kuvaus. Nimittäin J.K. Paasikiven muistomerkki Paasikivenaukiolla. Tätä Harry Kivijärven veistämää möhkälettä, joka myös nimellä Itä-Länsi tunnetaan, ei ole aikaisemmin tullut kuvattua. Nyt sain hyvät kuvat sateesta huolimatta.
Joskus aiemmin, kauan ennen kuin patsaat sen enempää kiinnostivat, olen tuolle naureskellut. Että miksi tuollainen kivikasa, kun parin sadan metrin päässä on kolmen pressan näköispatsaat ja tien toisella puolella ikoninen ratsastajapatsas. Mutta onhan se tosiaan kuvaava muistomerkki, kun paasikivestä on kysymys. Eikä Juho Kusti nyt niin erityisen valokuvauksellinen äijä ollut, kuten Lahdessa ja Keravalla olevista muistomerkeistä voi päätellä.
Lasipalatsin ympäristössä oli työmaa-aita, johon maalataan vaihtuva graffiti. Hauska kuva tämä tämänkertainen.
Siinä olivat aamun kuvaukset, aika lyhyt tämä kuutososa. Seuraavassa osassa sitten enemmän tavaraa.
Paasikiven paasikivi on kyllä aika mahtipontinen! Ainakin erilainen kuin perinteinen näköispatsas. Ehkä hieman tylsä kuitenkin ja synkkä. Onneksi graffitit piristivät maisemaa. :)
VastaaPoista