Jussi Mäntynen - eläinvaltakunnan suosikkitaiteilija

Mitkä ovatkaan Suomen tunnetuimmat patsaat/muistomerkit? Mannerheim ja Havis Amanda varmasti. Kolme seppää, Sibelius-monumentti ja Paavo Nurmi ehdottomasti. Sitten on ainakin yksi, jonka tekijää eivät suurin osa ohi kulkevista tuhansista ihmisistä vuosittain tiedä yhtään mitään. Kyseessä on yksi sarvipää Arkadiankadun varrella Helsingissä eli Eläinmuseon ovensuussa seisova hirvi. Sen ja monet muut suomalaisissa kaupungeissa olevat eläinaiheiset patsaat ja suihkukaivoveistokset ovat tämän Helsingissä syntyneen patsasmaakarin käsialaa.

Metsästystä harrastanut luonnontieteilijä Mäntynen kuvasi teoksissaan hirvien lisäksi mm. joutsenia, karhuja, kurkia ja kotkia. Aletaanpa purkamaan Mäntysen pakettia niistä hirvistä. Loput eläimet sitten niiden jälkeen.

Eläinmuseon ovella oleva hirvipatsas on ollut muutaman kerran kuvausten kohteena, mutta todella hyviä kuvia siitä emme ole vieläkään saaneet. Ehkä joskus ehtii hyvällä valolla sellaisetkin vielä ottamaan. Hävettää vähän, että on tarjolla vain tällaiset blurrit räpellykset.

Wikipedia sanoo patsaista näin:

"Hirvi on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen veistos, joka pystytettiin alun perin 1928 Viipuriin. Patsaasta on jäljennökset Lahdessa (1955), Turussa (1969) ja Helsingissä (1972).

Jussi Mäntynen teki Hirvi-veistoksensa, lähes nelimetrisen realistisesti kuvatun uroshirven, alkuaan kipsisenä Helsingin pohjoismaiseen metsästysnäyttelyyn vuonna 1923. Alkuperäisen kipsimallin kuvanveistäjä lahjoitti Helsingin yliopiston Eläinmuseolle. Patsaan pronssiin valettu versio paljastettiin 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa. Viipurin Hirvi säilyi vahingoitta toisessa maailmansodassa ja on edelleen alkuperäisellä paikallaan.

Hirven alkuperäisestä kipsimallista tehty uusi pronssivalos paljastettiin 1955 Lahden Erkonpuistossa. Merkittävä osa Viipurin evakoista oli sotien jälkeen asuttunut asumaan Lahteen, ja patsaan lahjoittivat 50-vuotiaalle Lahden kaupungille paikalliset karjalaisseurat. Samassa puistossa on kopio myös toisesta Viipuriin jääneestä veistoksesta, Emil Wikströmin veistämästä Mikael Agricolan patsaasta. Hirvi-patsaan toinen pronssikopio pystytettiin 1969 Turun Kupittaanpuistoon ja kolmas 1972 Helsingin luonnontieteellisen museon eteen."

Toinen Mäntysen hirvistä on Helsingissä Kaisaniemenpuistossa junaradan puoleisella kukkulalla. Tuo patsas, joka nimellä Nuori hirvi tunnetaan, on toiminut useat kerrat maamerkkinä monille Tuska-festareilla käyneille, jotka ovat perustaneet väliaikaisen leirinsä Mäntysen veistoksen välittömään läheisyyteen kavereita odotellessaan ja väkijuomia nauttiessaan. Kuvat tästä patsaasta sain silti otettua vasta tänä kesänä, kun varta vasten menimme ne ottamaan matkalla lounaalle appiukon seurassa.

Helsingin taidemuseon sivuilta:

"Helsingin kaupunki osti 1929 Jussi Mäntyseltä Nuori hirvi veistoksen Kaisaniemen puiston koristukseksi. Hirvi kuuluu Mäntysen suomalaisia villejä eläimiä kuvaavaan veistossarjaan, jolle on ominaista luonteva esittävyys ja kunkin eläinlajin piirteiden tarkka luonnehdinta. Veistos on valettu pronssiin ja se seisoo graniittisella jalustalla. Nuoren hirven toinen kappale on Joenniemen kartanon pihamaalla Mäntässä."

Seuraava eläin on karhu ja niitä ollaan ehditty kuvaamaan vasta yksi. Tampereella Pyynikillä olevassa ihanan idyllisessä pikkupuistikossa on upea kukkatausta ja siinä edustalla miellyttävä suihkulähde, jonka kruununa graniitista veistetty pikkuinen karhu edessään kaksi kalaa, joista toisen suusta tulee vesisuihku. Tietystä kulmasta katsottuna näyttää siltä, että karhu pissaa, mutta tarkempi katsanto paljastaa suihkun tulevan siis kalan suusta. Omalla tavallaan hurjien, pitkäkoipisten ja tuimailmeisten hirvien jälkeen tämä pikkukarhupatsas ympäristöineen on erittäin nätti ja rauhallinen.

Tampereen museon nettisivuilta:

"Teos esittää altaassa jalustan päällä takajaloillaan seisovaa karhua. Karhun eteen on kuvattu kaksi kalaa. Suihkukaivoveistos hankittiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla vuonna 1933. Veistos sijoitettiin aluksi Tammelantorin leikkipuistoon, mutta siirrettiin sieltä vuonna 1959 Kisakentänkadun puistikkoon."

Kalakarhun Mäntynen on signeerannut olevan jo kahta vuotta aiemmin tehty eli 1931. Karhupatsaita Mäntynen on tehnyt ainakin yhden, se on monelle varsin tuttu Mesikämmen muurahaispesällä, joka sijaitsee Helsingin Kallion kaupunginosassa olevassa ns. Karhupuistossa. Moneen kertaan nähty patsas, mutta vielä ei olla ehditty kuvaamaan.

Nallukoista lintujen maailmaan. Tampereen keskustassa on monta monituista patsasta ja keskeisillä paikoilla. Niin on myös Jussi Mäntysen 1930-luvun puolivälistä oleva Joutsenet, joka on sijoitettu Tammerkosken länsipuolelle, Kirjastonpuistoon. Pronssisessa teoksessa kaksi joutsenta on kietoutunut toisiinsa, toisen kaula on äärimmillään suorana ja pystyssä kohti taivasta.

Tampereen museon nettisivuilta:

"Teos kuvaa kahta jalustalta ylöspäin kurottautuvaa joutsenta. Veistos hankittiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla. Kaupunki teetti siitä pienempiä kopioita 42 kappaletta. Niitä jaettiin Tampereen palkintoina merkittävistä yhteiskunnallisista ansioista ja kaupungin hyväksi tehdystä työstä vuosina 1959-93. Mäntynen sai tällä veistoksellaan Grand prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Veistoksen toinen valos pystytettiin vuonna 1970 Turkuun nimellä Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen."

Toinen kuvaamistamme Mäntysen lintupatsaista oli sekin pitkän väsytystaktiikan takana. Kurkikaivo sijaitsee Loviisassa, päätien varrella bulevardimaisen puiston pohjoispäädyssä ja olemme ajaneet kyseisen teoksen ohi lukuisat kerrat ennen kuin lopulta pysähdyimme sen tänä kesänä kuvaamaan. Vuonna 1950 Loviisaan pystytetyn suihkukaivon lisätiedot ovat kiven alla, netistä en ole ainakaan mitään löytänyt. Hieno kyhäelmä tämäkin on, suihkuineen ja altaineen kaikkineen.

Kotkan keskustassa sijaitsevan jylhän suihkukaivoveistoksen Kotkat näimme kesäisillä reissuillamme, mutta päädyimme sillä kertaa kuvaamaan muita kaupungin veistoksia. Ensi kerralla pitää kyllä käydä nappaamassa tästä Mäntysen vuodelta 1955 olevasta teoksesta kuvat.

Muita eläimiä, joita pitäisi käydä kuvaamassa ja ihailemassa ovat mm. Mäntästä löytyvä ilvespari Äidin ylpeys sekä ainakin Varkaudessa, Turussa ja uudenvuodenmatkan varrella olevassa Oulussa seisovat kurkipatsaat. Joutseniakin on vielä muutamat ja tietenkin hirviä.

Loppuun vielä infoa patsasmaakarista:

Mäntynen, Jussi (1886-1978)

Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen vietti lapsuutensa Helsingissä Hermannissa, jonka rehevillä rannoilla viihtyivät myös erilaiset metsän eläimet. Jo poikasena hän oppi piirtämään ja täyttämään ampumiaan lintuja.

Vuonna 1912 hän ilmoittautui Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksesta kuvanveistäjä Alpo Sailon yksityisoppilaaksi. Vaikka taideharrastus oli Mäntyselle hyvin tärkeä, hän työskenteli päätoimisesti Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella preparaattorina ja myöhemmin konservaattorina 1919 - 1939. Tuolloin hän erosi virastaan ja muutti Ruotsiin asumaan omistautuen kokonaan taiteen tekemiselle. Vuonna 1948 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

Jussi Mäntynen muutti takaisin Suomeen, Turkuun syksyllä 1967.

Tämmöisen blogin löysin, jossa kirjoittaja kertoo Mäntässä olevista julkisista taideteoksista, mukana aika monta Patsaanmetsästäjänkin esittelemää taiteilijaa.