Manselaistunut mimmi - esittelyssä Sisko Petäjä

Essi Renvallin jälkeen seuraava naispuolinen kuvanveistäjä esittelyssä on Sisko Petäjä. Tamperelaistunut Sisko sai aikoinaan aika paljon taidettaan näytille kotikaupungissaan.

En tarkalleen muista, mikä oli ensimmäinen Sisko Petäjän teos, jonka näin ja kuvasin. Se lienee ollut Lenin-museon plaketti Tampereen Hämeenpuistossa. Siellä vierailimme jo silloin ennen kuin patsaanmetsästys oli päässyt vauhtiin. Seuraavat ovat varmasti niitä, joita on metsästänyt tänne Tampereelle muuton jälkeen.

Ensimmäisenä siis Lenin-museon seinässä oleva muistolaatta. Museon seinässä on muitakin muistolaattoja ja yksi Leninin kasvoreliefi. Sisko Petäjä teki tämän muistolaatan yhdessä Tapio Tapiovaaran kanssa ja se julkistettiin vuonna 1965. Laatta on kokenut myös kovia:

"Taiteilija Tapio Tapiovaara suunnitteli laatan luonnoksen, jonka perusaiheena on Tampereen historiallisen kaupunkikuvan siluetti ja V. I. Leninin henkilöprofiili. Taiteilija Sisko Petäjä valmisti luonnoksen pohjalta valumuotin ja valoi teoksen pronssiin. Tampereen kaupungin kustantama muistolaatta paljastettiin vuonna 1965, jolloin V. I. Leninin syntymästä tuli kuluneeksi 95 vuotta. Muistolaatta varastettiin vuoden 1996 alussa, ja myöhemmin samana vuonna se löytyi vaurioituneena. Sen pohjalta taiteilija Matti Kalkamo valmisti nykyisen Tampereen Työväentalon seinässä esillä olevan laatan."

Parin vuoden ajan Vänrikki Stoolin tarinoista tuttujen sissien, Rothin ja Spoofin, muistokivi oli työmaa-aitojen takana piilossa. Ehdin sen kuitenkin ennen tunnelityömaan alkamista kuvaamaan. Mältinrannan alue on muodostumassa hienoksi paikaksi, nyt kun puisto pääsee jälleen oikeuksiinsa. Rothin ja Spoofin muistokivi julkistettiin paikallaan vuonna 1955.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Tamperelainen kuvanveistäjä Sisko Petäjä suunnitteli Mältinrantaan sissiretken muistomerkiksi laatan, jonka kustansi Tampereen Historiallinen Seura. Muistolaatta paljastettiin Tampereella järjestettyjen Suomen museoliiton museopäivien yhteydessä 28.8.1954. "

Tampereen kaupungintalon seinässä keskustorin laidalla on seinäreliefi, jossa on käsi nyrkissä ja ketju. Se on vuoden 1955 suurlakon muistolaatta. Se julkistettiin vuonna 1965.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Vuonna 1955, jolloin suurlakosta tuli kuluneeksi 50 vuotta, Raatihuoneen pohjoissiiven julkisivuun kiinnitettiin Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta suurlakon tapahtumista muistuttava laatta. Kurun harmaasta graniitista valmistetun muistolaatan suunnitteli kuvanveistäjä Sisko Petäjä. Muistolaatta paljastettiin 1.1.1955."

Ylioppilastalon seinässa Kauppakadulla on muistolaatta, jossa kerrotaan Tampereen kaupungin palosta vuonna elokuussa 1865. Sekin julkistettiin paikallaan vuonna 1965.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Tampere-Seuran esityksestä Tampereen kaupunginhallitus teetti Tampereen palon muistolaatan, joka paljastettiin 100 vuoden kuluttua tapahtumasta. Muistolaattasuunnitelma tilattiin kuvanveistäjä Sisko Petäjältä. Paljastusjuhlallisuudet sisältyivät 11. Tampereen päivän ohjelmaan 1.10.1965. Kaksi palosotilasta muodosti kunniavartion laatan molemmin puolin, kun kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Matti Salminen piti paljastuspuheen. Tampere-Seuran puheenjohtaja U. S. Jokinen esitti kiitoksen seuran tekemän aloitteen toteuttamisesta."

Presidentti Juho Kusti Paasikiven syntymäkodin muistomedaljongit sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa, Satakunnankadun ja Finlaysonin pääportin risteyskohdassa. Aika lailla huomaamaton muistomerkki. Voisi helposti sekoittaa vaikkapa palopostin tai muun sellaisen plakaattiin.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Kuvanveistäjä Sisko Petäjä suunnitteli muistolaatan Tampere-Seuran aloitteesta. Presidentti Paasikiven syntymän 100-vuotispäiväksi valmistunut muistolaatta paljastettiin sunnuntaina 29.11.1970, samana päivänä ristittiin hänen nimeään kantava katu Paasikiventie ja järjestettiin muistojuhla Yliopiston juhlasalissa."

Suomen ensimmäisen jalkinetehtaan muistolaatta on kiinnittettynä Hämeenpuiston varrella sijaitsevan NMKY-talon Puisto-Emmauksen seinään. Pliisu plaketti, jossa ei ole muuta kuin tekstiä. Julkaisuvuosi oli 1975.

Petäjän hienoja teoksia on myös entinen suihkukaivoveistos Leikkivät kalat. Veistos on Nekalan päiväkodin pihalla, Tampereen keskustasta etelään päin. Vuonna 1954 paljastettu teos oli aikoinaan tosiaan suihkukaivoveistos, mutta se konservoitiin ja samalla jäi pois vesielementti.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Päiväkodin pihan luonnonkivelle on kiinnitetty kolme samantyyppistä suurisilmäistä kalaa. Kaloille on kuvattu voimakkaat evät ja pyrstöt. Tamperelaistaiteilijan teos paljastettiin 20.7.1954. Alunperin veistos tunnettiin Nekalan lastentalon suihkukaivoveistoksena. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä vesiallas poistettiin. Vuonna 1992 teos konservoitiin ja kalat kiinnitettiin pihalle tuotuun luonnonkiveen. Samassa yhteydessä teos uudelleennimettiin Leikkiviksi kaloiksi."

"Vesi, tuo kalojen vilpola", sanottiin aikoinaan huumoriohjelmassa. Harmin paikka ettei noilla kaloilla ole enää vettä suihkuteltavana. Mutta eiköhän siirrytä ohjelmassa eteenpäin...

Pelkistetympiä teoksia on puolestaan professori, kasvitieteilijä Pietari Adrian Gaddin muistomerkki, joka sijaitsee Epilässä, Länsi-Tampereella, Harjun vanhalla hautausmaalla ja kappelin kyljessä. Muistomerkissä on etupuolella tekstiä ja laatta, mutta takapuolelle Pietilä on veistänyt koristeeksi kasvavan kasvin. Gaddin paasi on vuodelta 1970.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta kaupunki pystytti muistomerkin professori Pietari Adrian Gaddin (1727-1797) elämäntyön muistoksi. Gadd oli kemian, fysiikan ja talousopin professori, joka tutki hyötykasveja. Gaddia kiinnostivat monipuolisesti maa- ja metsätaloutta koskevat käytännön kysymykset. Lisäksi hän oli innokas kotiseutututkija. Muistomerkki pystytettiin Harjun kappeliseurakunnan entiselle hautausmaalle. Siellä sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva kivinen hautakappeli, joka on tunnettu Gaddin suvun kappelina. Alue kuului aikoinaan Pirkkalalle. Gadd syntyi Pirkkalan Harjussa ja asui osan elämästään Kaarilan kartanossa. Muistomerkki toteutettiin tamperelaisen kuvanveistäjän Sisko Petäjän Flora-luonnoksen pohjalta. Kivipaaden taustapuolelle on kuvattu tyylitelty kasviaihe. Teokseen liittyy laatta, jossa on seuraava teksti: Kasvitieteilijä · Kemisti · Talousoppinut · Kotiseutututkija. Hauta Turussa. Syntymäkoti Kaarilassa.
Patsaan pystytti Tampereen kaupunki. Teos paljastettin Tampereen päivänä 4.10.1970."

Yksi Pietilän taideteoksista on varmasti monelle tuttu, mutta eivät vain tiedä sitä. Moni on varmasti ajanut Helsingin suunnasta Särkänniemeen tai aiemmin ennen ohitusmoottoritien valmistumista kohti Seinäjokea ja Vaasaa. Sillä reitillähän ajetaan Viinikan liikennehässäkästä kohti Kalevan risteystä. Sorsapuiston reunalla, tien vieressä on lukio, Kalevan yhteiskoulu, jonka seinässä on Tiedon puu -teos. Se on vuodelta 1955.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Teos on koulun seinään jo rakennusvaiheessa muurattu tiilisommitelma. Suurikokoisen puun juurelle, vasemmalle puolelle puuta on kuvattu käsi kädessä seisovat tyttö ja poika. Puun latvassa kiekuu kukko."

Kalevankankaan hautausmaalla on muutama Pietilän teos.

Karl ja Esther Grönholmin hautamedaljongit ovat vuodelta 1952. Kyseisiä henkilöitä esittävät medaljongit kruunaavat näyttävän hautapaikan.

Siellä on myös patsas nimeltä Hiljaisuus. Se on vuodelta 1969 ja se seisoo Lyydia Lindforsin haudan edustalla.

Viktor Kaurasen haudalla on hautakiveen upotettu medaljonki:

Lampénien haudalla on ilmeisesti Urhon muotokuvamedaljonki:

Viivytin tämän julkaisun tekoa sen verran pitkään, että pääsin kevään alettua etsimään Siskon ja hänen miehensä Matin haudan. Sitä koristaa kyyhkynen; veistos joka on vuodelta 1974. Ilmeisesti Sisko tämän aloitti ja hänen kuolemansa jälkeen aviomies viimeisteli.

Samalla reissulla piti etsiä Nyströmien sukuhauta ja sillä oleva patsas, mutta ensin bongasinkin hienon plaketin, joka on Vehmas-nimisen perheen haudalla. Tykkään tuosta alemmasta kuvasta, keväisen aamun aurinko paistoi matalalta ja loi kukka-asetelman taustana toimivalle ristille hienon varjostuksen.

Lopulta löysin myös Nyströmien haudan ja pääsin kuvaamaan siellä olevan Siskon veistämän patsaan. Kuten ylempänä nähty "Hiljaisuus", myös tämä enkelipatsas on hienoa työtä ja sopii erinomaisesti kalmiston mahtipontisimpien surijapatsaiden joukkoon.

Enempää hautakivitaidetta ei Kalevankankaalla taida Sisko Petäjän toimesta olla. Internetistä ei myöskään ole löytynyt Petäjän tekemiä patsaita tai muistomerkkejä, itse asiassa vain Severi Nuormaan plaketti, joka on jossain päin Pälkänettä. Se on vuodelta 1966. Pälkäneellä vuonna 1865 syntynyt Nuormaa (ent. Nyman) oli runoilija, toimittaja, sanoittaja ja kansansivistäjä, jonka läheisiin ystäviin kuului Eino Leino. Nuormaan rintakuva pönöttää lähellä Kalevankankaan hautausmaata, Työväenopisto Sampolan kanslian oleskelutilan nurkassa. Rintakuva on Eemil Halosen veistämä ja siitä voi lukea lisää täältä!

Sisko Petäjä (1917-1980):

Salossa syntynyt Sisko Petäjä os. Himberg aloitti taideopintonsa Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1932-34 ja jatkoi opiskeluaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1936-37. Pariisissa hän opiskeli Académie de la Grande Chaumièressä vuosina 1949, 1952 ja 1960. Sisko Petäjän teoksia oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Turussa vuonna 1934. Sisko Petäjän tuotantoon kuuluu useita patsaita ja muistolaattoja Tampereella. Hän on toiminut opettajana ammattikoulussa vuosina 1948-72 ja oppikoulussa vuodesta 1965 vuoteen 1972.

Lähde: Wikipedia

Lue myös Essi Renvallin esittelyosiot:

>> Viehkeitä naisia ja komeita miehiä - esittelyssä Essi Renvall
>> Essi Renvallin laaja näyttely avautui Tampereen taidemuseossa
>> Vielä kerran, Essi Renvall!

Kuvatunnelmia Helsingin keväästä

Sunnuntaisesta Agricolan päivästä ei ole paljoakaan patsaallista kerrottavaa. Olen jo aiemmin julkaissut kuvat ja tekstit Emil Wikströmin veistämistä puolivartalomuotokuvista, jotka ovat Pyhtäällä ja Lahdessa, joten ei Aakkos-herrasta sen enempää tänään.

Sen sijaan sain ahaa-elämyksen viime perjantaina ollessamme Helsingin-vierailun alkutaipaleella ja pysähdyimme lasten kanssa hetkeksi leikkimään Kaisaniemenpuiston leikkipaikalle. Tuolla puistossa olevat patsaat on jo kuvattu joka puolelta ja näytetty täällä blogissa, joten ajattelin laittaa ne vielä uudelleen, mutta tällä kertaa kaukaa kuvattuina.

Emil Wikström: Fredrik Pacius (1895)

Raimo Utriainen: Esirippu / Ida Aalbergin muistomerkki (1972)

Viktor Jansson: Convolvulus (1931)

Jussi Mäntynen: Nuori hirvi (1929)

Emil Wikström: Fredrik Pacius (1895)

Emil Cedercreutz: Äidinrakkaus (1928)

Johannes Haapasalo: Nyrkkeilijät (1932)

Seuraavalla kerralla jälleen jotain aivan muuta!

Tampereen kouluissa, osa 3 - Rellua ratsaamassa

Edellisessä osassa oli mukana Kaarina Tarkan tekemä F.E. Sillanpään muistomerkki. Nyt aloitetaan tämä päivitys Sillanpään muistomerkin välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Tampereen lyseon lukion eli Rellun tiloista. Olin tosiaan jo viime vuoden puolella saanut oppilaitoksen rehtorilta vastauksen tiedusteluuni ja siinä kerrottiin koululla olevan mm. yksi Essi Renvallin teos (Sillanpään rintakuva) ja muutama muu veistos.

Helmikuussa sovin rehtorin kanssa tulostani ja ilmoittauduin sopimuksen mukaan vahtimestarille. Kävimme kansliassa etsimässä rehtoria, mutta hän oli talon ulkopuolella muissa tehtävissä emmekä tavanneet kasvotusten. Näin kuitenkin avoimesta ovesta opettajanhuoneen puolelle ja siellä ikkunalaudoilla olevat pystit. Lottovoitto, ajattelin!

Ensin treffasin kuitenkin kuvaamataidon opettajan, joka opasti meidät kohti kirjastoluokkaa. Siinä käytävällä oli kaappien päällä viisi rintakuvaa: Cygnaeus, Porthan, Snellman, Dante ja joku nainen, jota emme tunnistaneet.

Sieltä luokan nurkasta löytyi Lönnrotin rintakuva. Olin aiemmin kadulla kulkiessani nähnyt tämän veistoksen loistavan ikkunan läpi. Pystin takana on signeeraus Carl Örnell H:fors 98. En kuitenkaan löytänyt netin puolelta lisätietoa tästä. Onko vuodelta 1898 ja joku todella vanha veistäjä vai kuitenkin uudempaa tuotantoa n. 20 vuoden takaa?

Kuvaamataidon luokan ikkunalaudalla oli myös Danten rintakuva, samannäköinen kuin käytävällä, mutta hieman erilainen kuitenkin. Luokan varastossa oli vino pino kuvanveistotaidetta, joissa vain yhdessä oli signeeraus: E. Tommila. Google tarjoaa tähän kuvaamataidon lehtori Eeva Tommilaa, joka työskenteli aikoinaan koulussa ja oli myös Kangasalan kuvataiteen ystävät ry:n perustajajäseniä.

Opettajainhuoneen ulkopuolella käytävällä oli koulun entisen rehtorin Pentti Kalelan pääkuva, jonka on veistänyt Tapio Junno. Karunnäköinen, pelkän pään tikun nokassa esittelevä muotokuva on vuodelta 1972. Jos totta puhutaan, nämä tällaiset muotokuvat kaipaisivat sitä rintaosuutta kaveriksi.

Opettajien huoneen ikkunalaudoilla oli siis erilaisia rintakuvia, mutta siellä oli myös itseä eniten kiinnostanut veistos, Sulo Mäkelän naisfiguuri, jossa oli signeerauksena vuosiluku 1928. Naisella on veistoksessa kädessään sirppi ja toisessa kädessä lyhde. Ilmeisesti. Näin se minun silmään näyttää.

Veistoksen jalustassa on plakaatti, jossa lukee:

"Sulo Mäkelä III palkinto Tampereen lyseolle oppikoulujen ja seminaarien piirustuskilpailussa 1939."

Kuten jo edellisessä koulukierrospäivityksessä mainitsin, kuulun Sulo Mäkelä Seuraan ja oli ilo löytää uusi, itselle ennennäkemätön Mäkelän veistos. Lue lisää Mäkelästä täältä!

Lopulta, jo poislähtiessäni, mainitsin vahtimestarille kuulleeni, että vintillä saattaisi olla jotain taideteoksia. Lähdimme vielä katsomaan, olisiko siellä todella jotain löytöjä... ja olihan siellä!

Jokunen samanlainen kipsiteos, jotka ovat varmaankin samaisen Tommilan tekosia, Topeliuksen ja Runebergin medaljongit (tekijästä ei tietoa) ja bonuksena vielä Alpo Sailon vuodelle 1931 signeerattu presidentti P.E. Svinhufvudin pienikokoinen, kipsinen muotokuva. Alpo Sailon oman osion löydät täältä!

Ja sellainen oli Rellun tarjonta. Seuraavalla kerralla nähdään jonkin toisen tamperelaisen koulun taidekokoelman helmiä.

Muista myös nämä aiemmat koulukierroksen raportit:

Koulukierroksella Tampereella | Tampereen koulukierros jatkuu |

Loppuun vielä kerran linkit veistäjien omiin osioihin:

Alpo Sailo | Sulo Mäkelä | Essi Renvall |

Väinö Richard Rautalinin veistoksia, osa 2

Tampereen nurkilla vaikuttanut ja viimeisen kotikaupunkinsa Lempäälän kirkkomaan multiin aikoinaan peitelty kuvanveistäjä Väinö Richard Rautalin on saanut sijoitetuksi hienoja taideteoksiaan ympäri Tamperetta ja lähikuntia. Esittelin Rautalinin julkisia veistoksia hänen omassa osiossaan vuonna 2013 ja sen jutun voi lukea täältä!

Löysin netistä suurin piirtein vuosi sitten blogitekstin, jossa kerrottiin Rautalinista paljon sellaista, jota en ollut aiemmin nähnyt enkä tiennyt. Nappasin sieltä tietokantaani mm. Kaupin sairaalan naapurissa olevan Tammenlehväkeskuksen sisällä olevat teokset. Lue Joel Niinisen teksti täältä!

Viime viikolla oli vihdoin sopiva hetki lähteä käymään tuolla Tammenlehväkeskuksessa. Navakan tuulen saattelemana kävelin parin kilometrin matkan kohti Lapinniemeä ja Kaupin metsän länsilaitaa. Oikea paikka oli helppo löytää ja pääsin nopeasti juttusille opastuksen työntekijän kanssa. Parin puhelun jälkeen sain avukseni keskuksessa kulttuurikuntoutuksesta vastaavan virikeohjaajan ja pääsin luvan kera kuvaushommiin.

Koska netistä ei löydy näistä patsaista mitään lisätietoa, käytän tuleviin lainauksiin tuota Joel Niinisen blogitekstiä. Niinisen tietojen mukaan pronssivalokset ovat vuosilta 1989-90. Ne ovat alun perin olleet kipsivaluina mukana Rautalinin ensimmäisessä omassa näyttelyssä Näsilinnassa vuonna 1921. Niininen kertoo vielä blogissaan kipsivalosten kohtalosta: ne lienevät tuhoutuneet vuonna 2003 Teiskossa sijainneen Koivuniemi-huvilan tulipalossa. Mutta nyt niiden patsaiden pariin...

Ensimmäisenä menimme tutkailemaan teosta nimeltä Inspiraatio. Se on vuodelta 1921.

Niinisen blogista:

"Veistos on vuodelta 1921 Näsilinnan näyttelyn lehtiarvostelussakin mainittu 'Inspiraatio'. Taiteilija oli itse silloin 30-vuotias. Kuvan mieshahmolla on käsissään kuvanveistäjän tunnusmerkit, taltta ja vasara."

Seuraavana vuorossa oli pääaulassa oleva sankaripatsasreliefi Rukoileva sotilas vuodelta 1940. Se on valettu pronssiin vuonna 1989.

Niinisen blogista:

"189 cm korkea 'Rukoileva sotilas' vuodelta 1940 on neljäs Richard Rautalinin veistos Tammenlehväkeskuksen aulassa. Siihen kiinnitetty laatta kertoo sen vaiheista."

Laatassa lukee:

"Reliefin lahjoitti veljeskodille tekijän puoliso Ester Linnansaari. Pronssiin valamisen kustansi Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piiri ry:n naistoimikunta. Valutyö Taidevalimo P. Venäläinen Ky, Kuopio, 1989."

Aivan sotilasveistoksen lähettyvillä, pääaulan vieressä olevan kahvilan kupeessa käytävällä oli vielä kaksi Rautalinin veistosta, Bacchus ja Purolla.

Niistä oikeanpuolimmainen esitti siis Bacchusta, tuota muinaisen Kreikan mytologiasta tuttua juhlinnan mestaria. Bakkanaalihemmo on veistetty vuonna 1920.

Niinisen blogista:

"Näkemäni Rautalinin veistosten kaikki miehet ovat ilmeeltään totisia. Tästä poiketen Tammenlehväkeskuksessa hymyilee raukeasti tämä vuodelta 1920 oleva 135 cm korkea Bacchus viinirypäleineen ja juomamaljoineen."

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä Rikun teoksena oli Purolla-nimellä tunnettu veistos, jossa nuori nainen on ruukkuineen. Tämä veistos on myös vuodelta 1920.

Niinisen blogista:

"Vuodelta 1920 oleva 127 cm korkea naisfiguuri. Näsilinnan näyttelyssä on eräästä näyttelykuvasta päätellen ollut useita veistoksia naisvartalosta. 'Purolla'-nimisen veistoksen pienoismalli oli myös mukana näyttelyssä nimellä 'Faraon tytär'."

Näiden neljän Rautalinin teoksen lisäksi huomion Tammenlehväkeskuksen aulassa kiinnitti valkoinen kipsiltä näyttävä teos, joka esitti Kullervoa. Sen on tehnyt Marja-Leena Mettinen. Kuten kuvista näkyy, Kultsilla on kanaverkosta tehdyt siivet.

Tammenlehväkeskuksen suunnalta saamieni tietojen mukaan Kullervo on kuin onkin betoniveistos. Olisi varmaan pitänyt hypistellä ja varmistua asiasta, sano.

Entäpä muut Rautalinin veistokset? Niitä on vielä on jokunen näkemättä ja kuvaamatta. Sellaisia ovat mm. Pyynikinlinnassa, Emil Aaltosen museossa oleva Madonna ja lapsi sekä Hämeenkadun länsipäässä sijaitsevan, omistajaa taas ilmeisesti vaihtavan Viihdepalatsin 16 reliefiä.

Hatanpään valtatiellä, Koskikeskusta vastapäätä sijaitsevan Haarlan palatsina tunnetun, pylväiden ja portaita vartioivien ilvesten koristaman talon päätykolmio, Kalevankankaan hautausmaalla olevan Haarlan mausoleumin eli sukuhaudan muotokuvaplaketit ja kaikki siellä olevat puuttuvat veistokset (jos sellaisia vielä on jäljellä) sekä taiteilijan syntymäkunnassa Kalvolassa (nyk. Hämeenlinna) oleva A.L. Granfeltin hautamuistomerkki.

Lähellä Oripäätä, Loimaan kulmilla on Vapautemme puolesta -patsas ja Hyvinkäällä hautausmaalla Savolaisen haudalla jonkinlainen veistos. Kangasalla on Suinulan verilöylyn muistomerkki, johon Rautalin on ollut tekemässä ainakin jotain muotoilua.

Mitähän mahtaisi tulla seuraavaksi? Tulevaan päivitykseen varmaankin seuraava osa Tampereen koulukierroksesta. Joten näihin kuviin, näihin tunnelmiin!