Essi Renvallin jälkeen seuraava naispuolinen kuvanveistäjä esittelyssä on Sisko Petäjä. Tamperelaistunut Sisko sai aikoinaan aika paljon taidettaan näytille kotikaupungissaan.
En tarkalleen muista, mikä oli ensimmäinen Sisko Petäjän teos, jonka näin ja kuvasin. Se lienee ollut Lenin-museon plaketti Tampereen Hämeenpuistossa. Siellä vierailimme jo silloin ennen kuin patsaanmetsästys oli päässyt vauhtiin. Seuraavat ovat varmasti niitä, joita on metsästänyt tänne Tampereelle muuton jälkeen.
Ensimmäisenä siis Lenin-museon seinässä oleva muistolaatta. Museon seinässä on muitakin muistolaattoja ja yksi Leninin kasvoreliefi. Sisko Petäjä teki tämän muistolaatan yhdessä Tapio Tapiovaaran kanssa ja se julkistettiin vuonna 1965. Laatta on kokenut myös kovia:
En tarkalleen muista, mikä oli ensimmäinen Sisko Petäjän teos, jonka näin ja kuvasin. Se lienee ollut Lenin-museon plaketti Tampereen Hämeenpuistossa. Siellä vierailimme jo silloin ennen kuin patsaanmetsästys oli päässyt vauhtiin. Seuraavat ovat varmasti niitä, joita on metsästänyt tänne Tampereelle muuton jälkeen.
Ensimmäisenä siis Lenin-museon seinässä oleva muistolaatta. Museon seinässä on muitakin muistolaattoja ja yksi Leninin kasvoreliefi. Sisko Petäjä teki tämän muistolaatan yhdessä Tapio Tapiovaaran kanssa ja se julkistettiin vuonna 1965. Laatta on kokenut myös kovia:
"Taiteilija Tapio Tapiovaara suunnitteli laatan luonnoksen, jonka perusaiheena on Tampereen historiallisen kaupunkikuvan siluetti ja V. I. Leninin henkilöprofiili. Taiteilija Sisko Petäjä valmisti luonnoksen pohjalta valumuotin ja valoi teoksen pronssiin. Tampereen kaupungin kustantama muistolaatta paljastettiin vuonna 1965, jolloin V. I. Leninin syntymästä tuli kuluneeksi 95 vuotta. Muistolaatta varastettiin vuoden 1996 alussa, ja myöhemmin samana vuonna se löytyi vaurioituneena. Sen pohjalta taiteilija Matti Kalkamo valmisti nykyisen Tampereen Työväentalon seinässä esillä olevan laatan."
Parin vuoden ajan Vänrikki Stoolin tarinoista tuttujen sissien, Rothin ja Spoofin, muistokivi oli työmaa-aitojen takana piilossa. Ehdin sen kuitenkin ennen tunnelityömaan alkamista kuvaamaan. Mältinrannan alue on muodostumassa hienoksi paikaksi, nyt kun puisto pääsee jälleen oikeuksiinsa. Rothin ja Spoofin muistokivi julkistettiin paikallaan vuonna 1955.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tamperelainen kuvanveistäjä Sisko Petäjä suunnitteli Mältinrantaan sissiretken muistomerkiksi laatan, jonka kustansi Tampereen Historiallinen Seura. Muistolaatta paljastettiin Tampereella järjestettyjen Suomen museoliiton museopäivien yhteydessä 28.8.1954. "
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tamperelainen kuvanveistäjä Sisko Petäjä suunnitteli Mältinrantaan sissiretken muistomerkiksi laatan, jonka kustansi Tampereen Historiallinen Seura. Muistolaatta paljastettiin Tampereella järjestettyjen Suomen museoliiton museopäivien yhteydessä 28.8.1954. "
Tampereen kaupungintalon seinässä keskustorin laidalla on seinäreliefi, jossa on käsi nyrkissä ja ketju. Se on vuoden 1955 suurlakon muistolaatta. Se julkistettiin vuonna 1965.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Vuonna 1955, jolloin suurlakosta tuli kuluneeksi 50 vuotta, Raatihuoneen pohjoissiiven julkisivuun kiinnitettiin Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta suurlakon tapahtumista muistuttava laatta. Kurun harmaasta graniitista valmistetun muistolaatan suunnitteli kuvanveistäjä Sisko Petäjä. Muistolaatta paljastettiin 1.1.1955."
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Vuonna 1955, jolloin suurlakosta tuli kuluneeksi 50 vuotta, Raatihuoneen pohjoissiiven julkisivuun kiinnitettiin Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta suurlakon tapahtumista muistuttava laatta. Kurun harmaasta graniitista valmistetun muistolaatan suunnitteli kuvanveistäjä Sisko Petäjä. Muistolaatta paljastettiin 1.1.1955."
Ylioppilastalon seinässa Kauppakadulla on muistolaatta, jossa kerrotaan Tampereen kaupungin palosta vuonna elokuussa 1865. Sekin julkistettiin paikallaan vuonna 1965.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tampere-Seuran esityksestä Tampereen kaupunginhallitus teetti Tampereen palon muistolaatan, joka paljastettiin 100 vuoden kuluttua tapahtumasta. Muistolaattasuunnitelma tilattiin kuvanveistäjä Sisko Petäjältä. Paljastusjuhlallisuudet sisältyivät 11. Tampereen päivän ohjelmaan 1.10.1965. Kaksi palosotilasta muodosti kunniavartion laatan molemmin puolin, kun kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Matti Salminen piti paljastuspuheen. Tampere-Seuran puheenjohtaja U. S. Jokinen esitti kiitoksen seuran tekemän aloitteen toteuttamisesta."
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tampere-Seuran esityksestä Tampereen kaupunginhallitus teetti Tampereen palon muistolaatan, joka paljastettiin 100 vuoden kuluttua tapahtumasta. Muistolaattasuunnitelma tilattiin kuvanveistäjä Sisko Petäjältä. Paljastusjuhlallisuudet sisältyivät 11. Tampereen päivän ohjelmaan 1.10.1965. Kaksi palosotilasta muodosti kunniavartion laatan molemmin puolin, kun kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Matti Salminen piti paljastuspuheen. Tampere-Seuran puheenjohtaja U. S. Jokinen esitti kiitoksen seuran tekemän aloitteen toteuttamisesta."
Presidentti Juho Kusti Paasikiven syntymäkodin muistomedaljongit sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa, Satakunnankadun ja Finlaysonin pääportin risteyskohdassa. Aika lailla huomaamaton muistomerkki. Voisi helposti sekoittaa vaikkapa palopostin tai muun sellaisen plakaattiin.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Kuvanveistäjä Sisko Petäjä suunnitteli muistolaatan Tampere-Seuran aloitteesta. Presidentti Paasikiven syntymän 100-vuotispäiväksi valmistunut muistolaatta paljastettiin sunnuntaina 29.11.1970, samana päivänä ristittiin hänen nimeään kantava katu Paasikiventie ja järjestettiin muistojuhla Yliopiston juhlasalissa."
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Kuvanveistäjä Sisko Petäjä suunnitteli muistolaatan Tampere-Seuran aloitteesta. Presidentti Paasikiven syntymän 100-vuotispäiväksi valmistunut muistolaatta paljastettiin sunnuntaina 29.11.1970, samana päivänä ristittiin hänen nimeään kantava katu Paasikiventie ja järjestettiin muistojuhla Yliopiston juhlasalissa."
Suomen ensimmäisen jalkinetehtaan muistolaatta on kiinnittettynä Hämeenpuiston varrella sijaitsevan NMKY-talon Puisto-Emmauksen seinään. Pliisu plaketti, jossa ei ole muuta kuin tekstiä. Julkaisuvuosi oli 1975.
Petäjän hienoja teoksia on myös entinen suihkukaivoveistos Leikkivät kalat. Veistos on Nekalan päiväkodin pihalla, Tampereen keskustasta etelään päin. Vuonna 1954 paljastettu teos oli aikoinaan tosiaan suihkukaivoveistos, mutta se konservoitiin ja samalla jäi pois vesielementti.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Päiväkodin pihan luonnonkivelle on kiinnitetty kolme samantyyppistä suurisilmäistä kalaa. Kaloille on kuvattu voimakkaat evät ja pyrstöt. Tamperelaistaiteilijan teos paljastettiin 20.7.1954. Alunperin veistos tunnettiin Nekalan lastentalon suihkukaivoveistoksena. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä vesiallas poistettiin. Vuonna 1992 teos konservoitiin ja kalat kiinnitettiin pihalle tuotuun luonnonkiveen. Samassa yhteydessä teos uudelleennimettiin Leikkiviksi kaloiksi."
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Päiväkodin pihan luonnonkivelle on kiinnitetty kolme samantyyppistä suurisilmäistä kalaa. Kaloille on kuvattu voimakkaat evät ja pyrstöt. Tamperelaistaiteilijan teos paljastettiin 20.7.1954. Alunperin veistos tunnettiin Nekalan lastentalon suihkukaivoveistoksena. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä vesiallas poistettiin. Vuonna 1992 teos konservoitiin ja kalat kiinnitettiin pihalle tuotuun luonnonkiveen. Samassa yhteydessä teos uudelleennimettiin Leikkiviksi kaloiksi."
"Vesi, tuo kalojen vilpola", sanottiin aikoinaan huumoriohjelmassa. Harmin paikka ettei noilla kaloilla ole enää vettä suihkuteltavana. Mutta eiköhän siirrytä ohjelmassa eteenpäin...
Pelkistetympiä teoksia on puolestaan professori, kasvitieteilijä Pietari Adrian Gaddin muistomerkki, joka sijaitsee Epilässä, Länsi-Tampereella, Harjun vanhalla hautausmaalla ja kappelin kyljessä. Muistomerkissä on etupuolella tekstiä ja laatta, mutta takapuolelle Pietilä on veistänyt koristeeksi kasvavan kasvin. Gaddin paasi on vuodelta 1970.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta kaupunki pystytti muistomerkin professori Pietari Adrian Gaddin (1727-1797) elämäntyön muistoksi. Gadd oli kemian, fysiikan ja talousopin professori, joka tutki hyötykasveja. Gaddia kiinnostivat monipuolisesti maa- ja metsätaloutta koskevat käytännön kysymykset. Lisäksi hän oli innokas kotiseutututkija. Muistomerkki pystytettiin Harjun kappeliseurakunnan entiselle hautausmaalle. Siellä sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva kivinen hautakappeli, joka on tunnettu Gaddin suvun kappelina. Alue kuului aikoinaan Pirkkalalle. Gadd syntyi Pirkkalan Harjussa ja asui osan elämästään Kaarilan kartanossa. Muistomerkki toteutettiin tamperelaisen kuvanveistäjän Sisko Petäjän Flora-luonnoksen pohjalta. Kivipaaden taustapuolelle on kuvattu tyylitelty kasviaihe. Teokseen liittyy laatta, jossa on seuraava teksti: Kasvitieteilijä · Kemisti · Talousoppinut · Kotiseutututkija. Hauta Turussa. Syntymäkoti Kaarilassa.
Patsaan pystytti Tampereen kaupunki. Teos paljastettin Tampereen päivänä 4.10.1970."
Pelkistetympiä teoksia on puolestaan professori, kasvitieteilijä Pietari Adrian Gaddin muistomerkki, joka sijaitsee Epilässä, Länsi-Tampereella, Harjun vanhalla hautausmaalla ja kappelin kyljessä. Muistomerkissä on etupuolella tekstiä ja laatta, mutta takapuolelle Pietilä on veistänyt koristeeksi kasvavan kasvin. Gaddin paasi on vuodelta 1970.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta kaupunki pystytti muistomerkin professori Pietari Adrian Gaddin (1727-1797) elämäntyön muistoksi. Gadd oli kemian, fysiikan ja talousopin professori, joka tutki hyötykasveja. Gaddia kiinnostivat monipuolisesti maa- ja metsätaloutta koskevat käytännön kysymykset. Lisäksi hän oli innokas kotiseutututkija. Muistomerkki pystytettiin Harjun kappeliseurakunnan entiselle hautausmaalle. Siellä sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva kivinen hautakappeli, joka on tunnettu Gaddin suvun kappelina. Alue kuului aikoinaan Pirkkalalle. Gadd syntyi Pirkkalan Harjussa ja asui osan elämästään Kaarilan kartanossa. Muistomerkki toteutettiin tamperelaisen kuvanveistäjän Sisko Petäjän Flora-luonnoksen pohjalta. Kivipaaden taustapuolelle on kuvattu tyylitelty kasviaihe. Teokseen liittyy laatta, jossa on seuraava teksti: Kasvitieteilijä · Kemisti · Talousoppinut · Kotiseutututkija. Hauta Turussa. Syntymäkoti Kaarilassa.
Patsaan pystytti Tampereen kaupunki. Teos paljastettin Tampereen päivänä 4.10.1970."
Yksi Pietilän taideteoksista on varmasti monelle tuttu, mutta eivät vain tiedä sitä. Moni on varmasti ajanut Helsingin suunnasta Särkänniemeen tai aiemmin ennen ohitusmoottoritien valmistumista kohti Seinäjokea ja Vaasaa. Sillä reitillähän ajetaan Viinikan liikennehässäkästä kohti Kalevan risteystä. Sorsapuiston reunalla, tien vieressä on lukio, Kalevan yhteiskoulu, jonka seinässä on Tiedon puu -teos. Se on vuodelta 1955.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Teos on koulun seinään jo rakennusvaiheessa muurattu tiilisommitelma. Suurikokoisen puun juurelle, vasemmalle puolelle puuta on kuvattu käsi kädessä seisovat tyttö ja poika. Puun latvassa kiekuu kukko."
Kalevankankaan hautausmaalla on muutama Pietilän teos.
Karl ja Esther Grönholmin hautamedaljongit ovat vuodelta 1952. Kyseisiä henkilöitä esittävät medaljongit kruunaavat näyttävän hautapaikan.
Siellä on myös patsas nimeltä Hiljaisuus. Se on vuodelta 1969 ja se seisoo Lyydia Lindforsin haudan edustalla.
Viktor Kaurasen haudalla on hautakiveen upotettu medaljonki:
Lampénien haudalla on ilmeisesti Urhon muotokuvamedaljonki:
Viivytin tämän julkaisun tekoa sen verran pitkään, että pääsin kevään alettua etsimään Siskon ja hänen miehensä Matin haudan. Sitä koristaa kyyhkynen; veistos joka on vuodelta 1974. Ilmeisesti Sisko tämän aloitti ja hänen kuolemansa jälkeen aviomies viimeisteli.
Samalla reissulla piti etsiä Nyströmien sukuhauta ja sillä oleva patsas, mutta ensin bongasinkin hienon plaketin, joka on Vehmas-nimisen perheen haudalla. Tykkään tuosta alemmasta kuvasta, keväisen aamun aurinko paistoi matalalta ja loi kukka-asetelman taustana toimivalle ristille hienon varjostuksen.
Lopulta löysin myös Nyströmien haudan ja pääsin kuvaamaan siellä olevan Siskon veistämän patsaan. Kuten ylempänä nähty "Hiljaisuus", myös tämä enkelipatsas on hienoa työtä ja sopii erinomaisesti kalmiston mahtipontisimpien surijapatsaiden joukkoon.
Viivytin tämän julkaisun tekoa sen verran pitkään, että pääsin kevään alettua etsimään Siskon ja hänen miehensä Matin haudan. Sitä koristaa kyyhkynen; veistos joka on vuodelta 1974. Ilmeisesti Sisko tämän aloitti ja hänen kuolemansa jälkeen aviomies viimeisteli.
Samalla reissulla piti etsiä Nyströmien sukuhauta ja sillä oleva patsas, mutta ensin bongasinkin hienon plaketin, joka on Vehmas-nimisen perheen haudalla. Tykkään tuosta alemmasta kuvasta, keväisen aamun aurinko paistoi matalalta ja loi kukka-asetelman taustana toimivalle ristille hienon varjostuksen.
Lopulta löysin myös Nyströmien haudan ja pääsin kuvaamaan siellä olevan Siskon veistämän patsaan. Kuten ylempänä nähty "Hiljaisuus", myös tämä enkelipatsas on hienoa työtä ja sopii erinomaisesti kalmiston mahtipontisimpien surijapatsaiden joukkoon.
Enempää hautakivitaidetta ei Kalevankankaalla taida Sisko Petäjän toimesta olla. Internetistä ei myöskään ole löytynyt Petäjän tekemiä patsaita tai muistomerkkejä, itse asiassa vain Severi Nuormaan plaketti, joka on jossain päin Pälkänettä. Se on vuodelta 1966. Pälkäneellä vuonna 1865 syntynyt Nuormaa (ent. Nyman) oli runoilija, toimittaja, sanoittaja ja kansansivistäjä, jonka läheisiin ystäviin kuului Eino Leino. Nuormaan rintakuva pönöttää lähellä Kalevankankaan hautausmaata, Työväenopisto Sampolan kanslian oleskelutilan nurkassa. Rintakuva on Eemil Halosen veistämä ja siitä voi lukea lisää täältä!
Salossa syntynyt Sisko Petäjä os. Himberg aloitti taideopintonsa Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1932-34 ja jatkoi opiskeluaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1936-37. Pariisissa hän opiskeli Académie de la Grande Chaumièressä vuosina 1949, 1952 ja 1960. Sisko Petäjän teoksia oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Turussa vuonna 1934. Sisko Petäjän tuotantoon kuuluu useita patsaita ja muistolaattoja Tampereella. Hän on toiminut opettajana ammattikoulussa vuosina 1948-72 ja oppikoulussa vuodesta 1965 vuoteen 1972.
Lähde: Wikipedia
Lue myös Essi Renvallin esittelyosiot:
>> Viehkeitä naisia ja komeita miehiä - esittelyssä Essi Renvall
>> Essi Renvallin laaja näyttely avautui Tampereen taidemuseossa
>> Vielä kerran, Essi Renvall!
Sisko Petäjä (1917-1980):
Salossa syntynyt Sisko Petäjä os. Himberg aloitti taideopintonsa Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1932-34 ja jatkoi opiskeluaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1936-37. Pariisissa hän opiskeli Académie de la Grande Chaumièressä vuosina 1949, 1952 ja 1960. Sisko Petäjän teoksia oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Turussa vuonna 1934. Sisko Petäjän tuotantoon kuuluu useita patsaita ja muistolaattoja Tampereella. Hän on toiminut opettajana ammattikoulussa vuosina 1948-72 ja oppikoulussa vuodesta 1965 vuoteen 1972.
Lähde: Wikipedia
Lue myös Essi Renvallin esittelyosiot:
>> Viehkeitä naisia ja komeita miehiä - esittelyssä Essi Renvall
>> Essi Renvallin laaja näyttely avautui Tampereen taidemuseossa
>> Vielä kerran, Essi Renvall!
KUn on tottunut massiivisiin patsaisiin ja suuriin veistoksiin, tuntuvat medaljongit kovin pieniltä ja vaatimattomilta, vaikka kun niitä alkaa tarkemmin tutkiskella, voi ne olla todella hienoja. Erityisesti kasvokuviin on voitu saada tosi eläväinen ilme. Harmi, että osa tuollaisista planketeista (vai mitä ovatkaan?) jäävät aika näkymättömiksi. Osassa voi olla tosi kekseliäitä juttuja, kuten Lenin-museon tai Tampereen palon -teokset. Mielenkiintoisia! :)
VastaaPoista