Hietaniemen hautausmaata tutkimassa, osa 3

Tammikuussa 2017 kävimme ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Silloin ehdimme kiertämään vain Hietaniemen puoleista aluetta, johon kuuluvat mm. sankarihauta-alue sekä ns. pressojenmäki, jonne on haudattu valtionpäämiehiä sekä merkittäviä ministereitä. Toisen isomman kuvausreissun teimme syyskuussa 2017, jolloin kiersimme täysin vastakkaisessa päädyssä eli Hietsun wanhaa osaa sekä taiteilijamäkeä.

Väliin jäi kuitenkin iso alue, jonka sisällä on paljon mielenkiintoisen näköisiä maisemia, puita, käytäviä ja tietenkin taidetta. Kun kerran olin Helsingissä ja bussin lähtöön oli sopivasti aikaa, hurautimme autolla Hietsuun ja aloitimme kolmannen kuvauspätkän.

Nyt vuorossa oli tuosta pressanmäeltä alkava osuus, jonka tutkimisessa vierähtikin mukavasti pari tuntia. Kuljimme Hietaniemenkadun puoleisen muurin vieressä olevien osioiden kautta aina Walter Runebergin haudalle saakka. Se sijaitsee uudella alueella, osastossa U19. Siitä käännyimme takaisin ja haravoimme sen hieman alempana olleen, hautausmaan läpi kulkevaan tiehen rajautuvan kaistaleen.

Kun olimme päässeet takaisin lähes pressanmäen kohdalle, huomasin, että vielä on parisenkymmentä minuuttia aikaa, joten ei muuta kuin tien yli ja yksi lokero vielä haltuun. Sieltäkin löytyi monta mielenkiintoista veistosta. En tälläkään kertaa laita kaikista kuvaamistani teoksista kuvaa tähän raporttiin. Uskon kuitenkin, että valitsemani tärpit ovat kelvollisia. Pitemittä puheitta käydään asiaan.

Aloitimme kuvaamisen kyllä siitä pressanmäeltä, koska pitihän se Mauno Henrik Koiviston viimeinen leposija nähdä. Vielä ei ole kuin tällainen pieni kivi muistuttamassa Koivistosta. Saa nähdä, millaisen kyhäelmän Manu saa muistomerkikseen.

Vieressähän on se ns. roskis eli UKK:n hautakivi, joka on Harry Kivijärven käsialaa. Sehän on kaikessa muhkeudessaan erittäin hieno, mutta vuosi sitten näkymä oli enemmän roskismainen.

Alueen reunamilta löysin Oskar Rokkasen sukuhaudan. Sen vierellä seisova patsas oli tutun näköinen. Tietenkin, koska aivan lähellä on Edwin Linkomiehen hauta, jonka vierellä seisoo kaksi samannäköistä naista. Tekijä on sama: Gunnar Uotila. Rokkasen patsas on vuodelta 1974, Linkomiehen patsaista ei ole tietoa.

Rokkasesta wikipedia kertoo näin:

"Oskar Walter Rokkanen (14.7.1882 Mikkelin mlk – 24.8.1973 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos, Pohjoismainen Sähkö Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja sekä levytuottaja. Rokkanen perusti PSO:n vuonna 1918.

Rokkanen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Inkerinmaalla, vaikka syntyikin Mikkelin maalaiskunnassa. Kauppakoulun hän suoritti Pietarissa vuonna 1904. Rokkanen oli huomattava sähköalan liikemies, joka vaikutti myös suomalaisen äänilevyteollisuuden kehitykseen. Pohjoismainen Sähkö Oy oli 1930-luvulla Suomen suurin levy-yhtiö, jolle levyttivät muun muassa Tauno Palo, Viljo Vesterinen, Dallapé-orkesteri ja Georg Malmstén. Oskar Rokkanen sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1949.

Rokkanen oli naimisissa Helena Sofia Rokkasen (os. Puhakka, k. 1975) kanssa. Heidän tyttäristään Mirjam Helin (1911–2006) oli oopperalaulaja ja laulunopettaja, nuorempi Elbe Häkkinen (1914–1951) sanoittaja ja säveltäjä. Heidän poikansa insinööri Lauri Uljas Oskari Rokkanen (s. 1920) toimi isänsä kuoleman jälkeen PSO:n johtajana sen lopettamiseen, vuoteen 1977 asti. Rokkanen kuoli 91-vuotiaana Helsingissä vuonna 1973."

Aika paljon suomalaista musiikkihistoriaa noissa kolmessa kappaleessa.

Pressanmäen muurin alapuolella on Hallaperän sukuhauta. Sen edustalla on näyttävä pää, tekijänä Gunnar Elfgren vuonna 1938. Elfgren on veistänyt mm. Fredrika Runebergin pääkuvan (Porvoo), Eurydike-suihkukaivoveistoksen (Karjaa) sekä Tammisaaren sankaripatsaan. Reino Juhani Hallaperä (s. Hallberg) oli menestyksekäs laulaja 1940-luvulla, hän levytti mm. George de Godzinskyn sävellyksiä.

Väinö Vähäkallion sukuhaudalla on tutunnäköisiä korkokuvia. Niistä lienee vastannut Gunnar Finne. Vähäkallio (1886-1959) oli kuuluisa arkkitehti, joka suunnitteli mm. Helsinkiin osuustoimikunnan pääkonttorin Hämeentien varteen, Alkon pytingit (nyk. oikeustalo) Salmisaareen sekä SYK:n (sittemmin Sibelius-akatemia) talon Töölöön. Kaikkien niiden koristeluina on Finnen teoksia.

Ignatiusten haudalla on näin upea veistos, tekijä on Voitto Viron kirjan mukaan Viktor Malmberg. Väinö Ignatius oli apteekkineuvos ja naimisissa kääntäjä-teosofi Kyllikki Aspelin-Ignatiuksen kanssa. Heidän poikansa Pentti kirjoitti nuortenkirjoja nimellä Asko Paju.

Makkosten haudalla puolestaan näin hieno kyyhkynen, tekijä tuntematon.

[Edit: sain Facebookin kautta tietoa tästä ylläolevasta veistoksesta toukokuussa 2020. Kyseessä on Pirkko Nukarin teos.]

Emil Cedercreutz on veistänyt muutaman hienon reliefin Hietaniemen haudoille. Yksi niistä on Nurmon haudalla.

Raittiuspariskunta Seppälän naamakuvat ovat itsensä Emil Wikströmin taidonnäytteitä.

Heinästen haudalla on upea pikkulintu. Se on samaan tapaan tehty hitsaamalla kuin moni erinomainen Veikko Haukkavaaran teos. Saattaapi hyvinkin olla Haukkavaaran.

Kasimir Leinon hautakivessä on Johannes Haapasalon veistämä muotokuvamedaljonki. Vuosiluvusta ei saa selvää. Kasimir Leinohan oli Eino Leinon veli, ja hän teki pitkän ja merkittävän uran mm. kirjallisuuden parissa. Silti hän on suurelle osalle suomalaisia varsin tuntematon henkilö. Itsekään en miehestä ennen näitä Hietaniemen vierailuja tiennyt mitään.

Armas Ahlqvistin muotokuvan on veistänyt hänen tyttärentyttärensä Aivi Gallen-Kallela vuonna 1994. Armaan tytär Pirkko oli naimisissa Akseli Gallen-Kallelan pojan Jorman kanssa. Aivi puolestaan on museomies Janne Gallen-Kallela-Sirénin äiti.

Oskari ja Helena Saaren haudalla on upeasti sammaloitunut graniittinen enkeliveistos, tekijä tuntematon.

Ahvenaisten hautakivi oli jostain syystä jemmattu rivin päätyyn ja oli lappeellaan. Kuvassa oleva korkokuva vaikuttaa vahvasti Gunnar Finnen tekosilta.

Aarre Aaltosen enkeli Toivosen Annojen (Anna Lydia ja diakonissa Anna Toivonen) haudalla on tyylikäs. Se on vuodelta 1948.

Ilmari Wirkkalan reliefi tehtailija Juho Merivaaran haudalla, jossa on tyttö öljylamppu kädessään on hieno. Varsinkin, kun hauta on muhkeasti reunustettu. Reliefin ympärillä on graniittiset seinät ja harjakatto. Reliefi on varsinaisesti tytär Aune Helenan kohdalla. Hän eli vain 12-vuotiaaksi.

Juho Merivaara perusti 1900-luvun alussa mm. rautasänkytehtaan ja kassakaappitehtaan. Hänen kuolemansa jälkeen Instrumentarium omisti Merivaaran perustaman yhtiön 50 vuoden ajan, kunnes luopuivat omistuksestaan. Täältä voi lukea Merivaarasta tarkemmin: wikipedia.

Runoilija-teatterijohtaja Arvi Kivimaan haudalla on runonpätkä sekä oikeassa ylänurkassa vaimonsa Hilkka Kivimaan pronssinen muotokuva. Tekijä ei selviä kuvista.

Machinery Oy:n perustajan ja mogulin, kauppaneuvos Hugo Timosen ja vaimonsa Aunen haudalle on laitettu hieno tekstinpätkä tammesta ja Tapio Junnon veistos, jossa on perspektiivinen näkymä ja keskellä tammi.

Toimitusjohtaja Pekka Väyrysen muotokuvamedaljonki ansaitsee maininnan siksi, että tämä ukko on poikkeuksellisesti varsin hyvällä tuulella ja hymyileväinen kuvassaan. Yleensä näissä kuvissa ollaan aina niin haudanvakavia. Muotokuvan on veistänyt Arvi Tynys vuonna 1940.

Kotiovelleen entisen SYK:n ja Sibelius-akatemian naapuriin Töölössä murhatun ministeri Heikki Ritavuoren muotokuvaplaketin, jossa Ritavuori on kuvattu profiilissaan, on veistänyt Eemil Halonen.

Mauno Kivioja on veistänyt hienon perhosveistoksen Lauri Kautian haudalle. Netti antaa Kautialle kaksi vaihtoehtoa. Toinen on Aamulehden kuvaaja ja toinen kirjailija. Veikkaan tämän perhosen haudalleen saaneeksi Lauriksi heistä jälkimmäistä.

Sigrid af Forselles puolestaan veisti aikoinaan tämän alla olevan korskean enkelihahmon isänsä Alexander af Forsellesin haudalle.

Sigrid af Forselles oli oli yksi Suomen ensimmäisiä naiskuvanveistäjiä. Hän työskenteli ja asui suuren osan elämästään Pariisissa ja Firenzessä. Af Forsellesin päätyönä pidetään Ihmissielun kehitys -nimistä viisiosaista reliefisarjaa, jonka osista neljä on nähtävillä Kallion kirkossa Helsingissä. Ennen af Forsellesia Suomessa oli ollut vain pari naiskuvanveistäjää, kuten Alina Forsman ja Eveliina Särkelä, jotka olivat kuitenkin joutuneet jättämään kuvanveistäjän työn, koska eivät kyenneet elättämään sillä itseään. Sigrid af Forsellesin isä Jacob Henrik Alexander oli everstiluutnantti ja Metsähallituksen ylijohtaja.

Sigrid af Forsellesin isoisä, majuri ja kauppaneuvos Fredrik Johan Ulrik af Forselles (1783-1857) oli sotaneuvos Jakob af Forsellesin nuorin poika. Jakob nuoremmasta (1753-1835) ei ole netissä paljoakaan tietoa.

Fredrikin isoisä Jacob oli Loviisan kaupungin perustaja ja sen ensimmäinen pormestari. Jacob af Forselles oli suomalainen kauppias ja teollisuusyrittäjä. Hänestä tuli tiettävästi ensimmäinen suomalainen kauppaneuvos, joka teki koko työuransa Suomessa. Hänet myös aateloitiin vuonna 1767 ja hän on af Forselles -aatelissuvun kantaisä. Meinasin tähän linkittää Jacobin rintakuvan, jonka on tehnyt Jussi Mäntynen, mutta huomasin, etten ole sitä koskaan laittanut tänne blogiini. Vain instagramin puolella on ollut esillä Rintakuvakavalkadin osana.

Myöhemmin af Forselles vaikutti erityisesti Haminassa ja Loviisassa, joissa hän toimi kauppiaana, laivanvarustajana sekä eri teollisuusyritysten omistajana. Loviisan pormestarina hän toimi vuosina 1747–1765. Hän oli myös porvarissäädyn edustajana valtiopäivillä 1746–1747, 1751–1752 ja 1755–1756. Hänen omistuksessaan olleita kartanoita olivat Petjärven kartano Ruotsinpyhtäällä, Mariebergin kartano Liljendalissa ja Peippolan kartano Elimäellä.

Vuosina 1876–1880 Sigrid af Forselles opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa ei kuitenkaan tuohon aikaan opetettu kuvanveistoa. Oltuaan muutaman kuukauden ajan kuvanveistäjä Robert Stigellin yksityisoppilaana af Forselles muutti 1880 Pariisiin ja opiskeli seuraavat kaksi vuotta Académie Julianissa. Sielläkään ei hänen harmikseen annettu kuvanveisto-opetusta naisille. Kun opettaja Alfred Boucher siirtyi Roomaan, hän suositteli oppilaitaan Auguste Rodinille. Af Forselles oli tämän jälkeen vuoteen 1886 Rodinin oppilaana ja osan ajasta myös tämän ateljeeapulaisena. Hän muun muassa avusti Rodinia tämän suurtyön Calais’n porvarit toteutuksessa. Rodin pyysi häntä auttamaan myös toisessa suurhankkeessaan Helvetin portissa, mutta af Forselles kieltäytyi.

Af Forsellesin päätyönä pidetään viisiosaista uskonnollista reliefisarjaa Ihmissielun kehitys, joka kuvaa ihmiskunnan taistelua, kehitystä ja lopullista vapautumista. Sen osat ovat nimiltään Ihmisten taistelu, Vankeus, Vuorisaarna, Kotimatkalla ja Kotiinpaluu. Kallion kirkkoon sijoitettujen Ihmissielun kehityksen neljän osan ohella eräitä af Forsellesin kipsiveistoksia on esillä myös Helsingin Kulosaaren kirkossa. Pääosan elämästään Ranskassa ja Italiassa asunut Af Forselles asetti vain harvoin töitään näytteille Suomessa, joten hän jäi elinaikanaan synnyinmaassaan melko tuntemattomaksi. ainoa tunnettu ulkoveistos on hänen isänsä haudalle Helsingin Hietaniemen hautausmaalle vuonna 1898 pystytetty enkelipatsas. [Lähde: Wikipedia]

Tampereella Kalevankankaan hautausmaa pullistelee Evert Porilan tekemiä veistoksia. Hietaniemessä niitä on vähemmän. Yksi niistä on Jalmari Aalbergin haudalla. Aalberg oli näemmä kääntäjä, mutta hänestä ei paljoa tietoa ole nettiin laitettu. Toisessa kuvassa näkyi taustalla Lauri Kivekkään hautapaasi. Radikaalina fennomaanina tunnettu Kivekäs oli kuuden vuoden ajan naimisissa näyttelijälegenda Ida Aalbergin kanssa ja Jalmari oli Idan nuorin veli.

Kyllösten muotokuvaplaketti on siitä erikoinen, että siinä on pariskunta samassa kuvassa. Signeerauksena on vasemmalla jokin, mikä näyttää olevan E.T. mutta voisi olla myös E.F. Oikeassa reunassa on kuitenkin toisena signeerauksena D.U. 1950, joka kertoo reliefin olevan David Uurasen valama. Tästä herra Kyllösestä ei löydy mitään tietoa netistä, mutta hänen kaimastaan, legendaarisesta F1-selostaja Matti Kyllösestä kyllä vaikka kuinka paljon!

Walter Runebergin haudalla oleva veistos on juuri niin mahtipontinen kuin veistäjän työt yleensäkin. Hieno ja pullollaan teräviä yksityiskohtia. Walter Runebergin oman osion löydät täältä!

Tulipas pitkä tästäkin päivityksestä. Pakko laittaa tähän pikku stoppi ja jatkaa seuraavassa. Sen vuoro onkin jo lähiaikoina, joten pysykää taajuudella!