Jatketaan Hietsun raporttia. Käännyimme siis takaisin päin, kun olimme tutkailleet Walter Runebergin hautaa ja hänen haudalleen veistämää hienoa patsasta.
Theodor Löfströmin hautakivessä on graniittiseen kiveen veistetty kärmes. Löfström oli Suomen oikeuslääketieteen uudistaja. Täältä voi lukea lisää hänen ansioistaan.
Vilhelmina Sundqvistin ja sukulaismiestensä haudan edustalla on yksi parhaista kasvi- ja kukkavalinnoista: sen verran muhkea kataja on graniittisen kiven eteen kasvanut, että oli hankaluuksia napata kuvat muotokuvamedaljongeista. Paaden päällä on naishahmolla koristeltu ruukku, jonka on veistänyt Georges Winter. Vilhelminan medaljonki on Eila Hiltusen käsialaa vuodelta 1951.
Santeri Salokiven ja Majsi Salokiven haudalla on Yrjö Liipolan naishahmoa kuvaava patsas. Siitä tulee mieleen Liipolan tekemä Tellervo eli Diana, joka heittää keihästä Helsingissä, Erottajan kupeessa olevassa Diananpuistossa. Santeri Salokivi oli taidemaalari ja hänen vaimonsa Majsi puolestaan kirjailija-toimittaja.
Kolmas Gunnar Uotilan näissä päivityksissä nähtävä veistos löytyy Helinä Piippa-Stiina Immosen haudalta. Lehtori Helena ja fil.maist. Yrjö Immonen perustivat 41-vuotiaana kuolleen tyttärensä nimeä kantavan Piippa-Stiinan rahaston, joka tukee erityisesti skitsofrenian tutkimusta. Uotilan veistos on vuodelta 1984.
Sjökapten Uno Falckin haudalla on Emil Cedercreutzin hieno purjelaiva-aiheinen reliefi.
Suomalaisen naisvoimistelun ja -urheilun sekä partiotoiminnan uranuurtaja, kouluneuvos Anna "Tuikku" Collin on myös haudattuna Hietaniemeen. Hänen muotokuvamedaljonkinsa on veistänyt Gerda Qvist.
100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitellään tässä myös Johannes Haapasalon kuvaama Eetu Salin, joka oli suomalaisen työväenliikkeen aktiivi, kansanedustaja ja toimittaja. Hän oli yksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen perustajajäsenistä ja sen alkuaikojen huomattavampia johtajia. Salin oli myös ammatillisen ja osuustoiminnallisen liikkeiden alkuunpanijoita Suomessa. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli suutari. Salin vangittiin Suomen sisällissodan jälkeen ja hän kuoli vankeudessa. [Lähde: Wikipedia]
Kuvanveistäjä Eva Gyldén on tehnyt aivan upean veistoksen Kollin/Collin-suvun haudalle. Suvun merkkihenkilö näistä tässä haudassa makaavista on taidemaalari Marcus Collin, joka sai professorin arvon 1953. Voitto Viron kirjan mukaan Collin oli "aluksi impressionisti, myöhemmin T.K. Sallisen rinnalla suomalaisen ekspressionismin huomattavimpia edustajia. Kuvittanut Seitsemän veljestä."
Gyldénillä oli monipuolinen taiteilijankoulutus. Hän aloitti opintonsa Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa vuonna 1900 ja jatkoi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodesta 1903 alkaen. Hän kävi myös pari vuotta Helsingin yliopiston piirustussalilla ja Taideteollisessa keskuskoulussa sekä opiskeli Viktor Malmbergin johdolla. Hän opiskeli myös Berliinissä ja Pariisissa 1920-luvulla.
Gyldén piti näyttelyitä harvakseltaan. Taiteilijantyön ohessa hän toimi Riihimäen lasitehtaan piirtäjänä pari vuotta ja Lallukan taiteilijakodin emännöitsijänä vuosina 1939–1946. Gyldén tunnettiin 1940-luvun lopulla Pohjoismaissa erityisesti kameetaiteilijana.
Pankinjohtaja Klas Wuorenjuuren ja lapsiensa haudalla on jo kolmas tällä reissulla nähty hieno Cedercreutzin veistämä reliefi.
Colliander-suvun haudalla on hieno tanssijatyttöä kuvaava patsas. Tekijä ei tutkinnasta huolimatta selvinnyt.
Parkkisten haudalla on kiva lintua käsillään pitelevä käsipari, jotka on ympäröity hauskanmuotoiseen kuvioon. Pekka Parkkinen oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. [Lähde: Wikipedia]
[Edit: sain Facebookin kautta tietoa tästä ylläolevasta veistoksesta toukokuussa 2020. Kyseessä on Tapio Junnon teos.]
Loppuun vielä Nina Sailon professori Gunnar Ekmanista veistämä muotokuva. Ekman oli professori ja eläintieteilijä sekä kehitysmekaniikan ensimmäinen edustaja Suomessa.
Tämä kakkososa talven 2018 raportista ei ollutkaan niin pitkä kuin ykkönen. Paljon oli nähtävää ja kuvattavaa ja todella paljon jäi laittamatta tähän. Seuraavalla käyntikerralla voi olla nähtävillä jo Mauno Koiviston hautamuistomerkki. Siihen saakka Manun sanoin: nättii sapattii!
Erittäin mielenkiintoisia teoksia tässä taas. Aika erilaisiakin ja tosi kauniita. Itse pidin erityisen paljon tuosta Eva Gyldenin ympyräisestä hahmosta: kekseliäästi ja taitavasti tehty. Kiva, kun laitoit tämän tekstin näin kevään kunniaksi.
VastaaPoistaTuolla hietaniemen haustausmaalla hautakivet ovat kyllä ihan omaa luokkaansa, oikeita taideteoksia. Itse asustelen Porissa, mutta välillä Helsingissä vieraillessa käyn kävelyllä tuolla. Pidän erityisesti tuosta tanssijatyttö patsaasta.
VastaaPoista