Kohtauspaikkana Kangasala

Taas Kangasalla!

Kun Kimmo Pyykön ja Anssi Kasitonnin näyttely Ilmassa itekin loppui elokuun viimeisinä päivinä, huomasin, että seuraavaan näyttelyyn Kangasala-talossa sijaitsevaan Kimmo Pyykkö -taidemuseoon oli tulossa ainakin joitakin patsaita.

Otin yhteyttä museoon ja ilmoittauduin torstaiseen infotilaisuuteen. Hyppäsin Pyynikintorilta bussiin ja olin perillä Kangasalla hyvissä ajoin ennen tiedotustilaisuuden alkua. Päätin käyttää tuon ylimääräisen ajan hyväksi ja käydä uudelleen läntisellä hautausmaalla, tutkimassa sen kokonaan ja yrittämässä etsiä Mauno Juvosen hauta.

Ei löytynyt Juvosen hautaa. Sen sijaan muutama ihan mielenkiintoinen hautataiteen edustaja löytyi. Tässä niistä muutama kuva.

Jälkikäteen sain paikallissanomien toimittajalta sähköpostia, jossa oli kuvakin Juvosen haudasta. Olin hienosti mennyt siitä ohi huomaamatta hautakiven päällä olevia pronssilintuja. Mutta siitä hommasta myöhemmin lisää.

Museolla oli ensin kahvitarjoilu ja samalla uuden näyttelyn kuratoinut intendentti Soila Kaipiainen kertoi meille näyttelyn taustoja. Sen jälkeen pääsimme tutustumaan näyttelyyn.

Kyseessä on Kimmo Pyykkö -museon viides näyttely, mutta ensimmäinen jossa mukana olevat taiteilijat eivät ole vain nykypäivän taiteilijoita. Näyttely tilattiin noin vuosi sitten, mutta varsinaisesti haalarit ja rukkaset vedettiin ylle siinä vaiheessa, kun edellinen näyttely saatiin avattua.

Näyttelyn teoksia on hankittu omien kokoelmien lisäksi myös taidehistorian kirjojen ja netin kautta sekä myös Pirkanmaan aluetaidemuseosta, Kustaa Hiekan museosta, Ateneumista, Tampereen taidemuseosta, Kangasalan kunnalta ja yksityisiltä omistajilta.

Näyttelyssä on esillä 40 taiteilijalta kuutisenkymmentä teosta. Valintakriteerinä oli yhteys Kangasalaan eli mukaan on hyväksytty maalauksia, veistoksia, piirroksia ja tekstiilitaidetta Suomen taiteen keskeisiltä nimiltä, jotka ovat vaikuttaneet Kangasalla, syntyneet, asuneet tai viettäneet kesiään siellä. Yksityisten muotokuvia ei otettu mukaan.

Ensimmäisessä kerroksessa on mm. Einar Ilmonin ja Magnus von Wrightin maalauksia (ne muuten eivät ole mukana pian aukeavassa Ateneumin von Wright -näyttelyssä) sekä kolme veistosta.

Wäinö Aaltosen marmoriin veistämä Nuoren naisen pää on jalustalla ja sen vieressä seinällä riippuu Aaltosen maalaus Kalvea impi, jonka naishahmosta tulee mieleen joku sankaripatsas. Aaltonen on siis käyttänyt mallia myös veistoksissaan. Syy miksi nämä kaksi Aaltosen teosta ovat näyttelyssä on se, että niiden mallina on ollut Birgit Ahlström tunnettiin sittemmin paikallisen kulttuurielämän aktiivisena vaikuttajana Birgit Rydmanina.

Toinen ensimmäisen kerroksen veistos on Alpo Sailon käsialaa. Se esittää maakuntalaulunakin tunnetun Kesäpäivä Kangasalla -kappaleen säveltänyttä Gabriel Linséniä. Hieno teos, ja erilainen rintakuva kuin yleensä. Juhannusviikonloppuna kuvasin Porvoossa Alpon ja vaimonsa Ninan tekemän perinteisen, ulkotiloihin paremmin sopivan Linsénin rintakuvan. Nyt sain siis toisen version kuvattua.

Kolmantena veistoksena on Emil Wikströmin tekemä Agathon Meurmanin rintakuva. Kuten muistanette, Wikström teki Meurmania ja tämän vaimoa esittäneen reliefin, joka on kiinnitetty heidän hautakiveensä, aivan lähellä museota sijaitsevalla hautausmaalla.

Niin, ja onhan ykköskerroksessa myös Ilkka Virtasen puuveistos Ruumislauta, joka on sekin näkemisen arvoinen.

Kakkoskerroksessa oli lisää hienoja maalauksia sekä Mauno Juvoselta pari veistosta. Ensimmäinen niistä on nimeltään Laskeutuvat linnut. Sehän on siis pienoismalli siitä suihkukaivoveistoksesta, joka on pitäjän keskustassa Osuuspankin edustalla.

Toinen Juvonen on poltettua savea oleva pötkylä, nimeltään Luopuminen.

Juvosen kahden tyttären taidetta on myös nähtävillä näyttelyssä. Marianna Juvonen-Holopaisen teos Vesijärveltä taitaa näkyä tuossa ylläolevan kuvan veistoksen takana, tuo oikeanpuoleinen taulu. Riikka Juvosen teos Kesäyö kaupungissa puolestaan näkyy tuossa pari kuvaa ylempänä olevassa yleiskuvassa perimmäisenä nurkassa.

Kolmatta kerrosta isännöivältä Kimmo Pyyköltä on alakerroksiin otettu iso puupölkky nimeltä Korvenperä sekä pienoisveistos nimeltään Putous, joka on vuodelta 1965. Korvenperähän oli tietenkin Pyykön syntymäkodin nimi.

Tuossa Korvenperän oikealla puolella on kangasalalaistaustaisen, kansainvälisestikin tunnetun valokuvataiteilija Susanna Majurin teos Icy vuodelta 2012.

Taiteilijapariskunta Anssi Kasitonnilta ja Maria Stereolta on näyttelyyn otettu mukaan Marialta Tuoli, joka oli mukana kesällä Galleria Mältinrannassa olleessa näyttelyssä sekä Anssilta pieni tauluteos nimeltään Nimetön, jossa on hienosti käytetty legendaarista Johnny Cashin kuvaa ja muutettu se omaksi.

Tuo iso teos tuossa seinällä on Virve Liljan grafiikkateos Perhealbumi 1997-2017, jota on täydennetty nimensä mukaisesti jo 20 vuoden ajan.

Hieno näyttely, oli erittäin mukavaa kierrellä näyttelyssä opastuksen kera.