Heikki Varja - varma veistäjä

Pitkästä aikaa vuorossa henkilöesittely. Tarkempi fact file päivityksen lopussa.

Heikki Varja on kuin moni muukin näistä kuvanveistäjistä, joita olen tässä blogissa esitellyt. Tullut esiin hieman huomaamatta ja kun on löytänyt heidän teoksiaan, on huomannut niiden olevan erinomaisen hienoja ja nälkä on kasvanut syödessä, lisää on tehnyt mieli.

Jyväskyläläissyntyisen Varjan tuotantoa on nähtävillä useissa suomalaisissa kaupungeissa, itse olen onnistunut kohtaamaan jokusen teoksen toistaiseksi. Tässä Varja-päivityksessä käyn läpi ensimmäisen satsin.

Ensimmäinen Varja, jonka näimme oli sattumalta Saarijärvellä, paikallisen legendaarisen Paavon patsas, jonka vaimo kuvasi ennen kuin patsaanmetsästys oli edes pienenpieni häivähdys alitajunnassa. Paavosta lisää hieman myöhemmin.

Seuraavana Varjan teoksista on Uutinen, Aamulehden 100-vuotisjuhlien kunniaksi pystytetty patsas Hämeenpuistossa Tampereella. Se on niin tuttu ja arkinen, ettei sitä tajua hehkuttaa tarpeeksi. Saati pysähtyä kuvaamaan.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Veistoksen teetti Aamulehti 100-vuotisjuhliensa kunniaksi. Teos paljastettiin joulukuussa 1981 ja luovutettiin samassa yhteydessä Tampereen kaupungille. Teokseen on kuvattu Aamulehteä lukeva istuva hahmo ja hänen molemmilla puolillaan seisovat keskushahmoa ja sanomalehteä kohti kumartuvat nainen ja mies. "Nuo ihmiset ovat puhdasta mielikuvitusta, mutta lukutilanteesta on omakohtaisia muistoja: isä luki ja muut kurkkivat." Näin totesi kuvanveistäjä Heikki Varja."

Sitten kuvattiin Kalevan kaupunginosasta löytyvästä Saukonpuistosta huikean hieno Saukot-suihkukaivoveistos. Saukot ovat yksiä suosikkieläimiäni, joten tämä taideteos ja virkistävä vierailukohde on myös yksi suosikeistani. Tänä vuonna (2015) Saukonpuisto menee remonttiin, joten nähtäväksi jää, millainen ympäristö saukoilla on jatkossa.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Tampella lahjoitti Saukonpuistoon julkiseksi taideteokseksi kuvanveistäjä Heikki Varjan tekemän Saukot-suihkukaivoveistoksen syksyllä 1964. Saukonmäki on ollut Tampellan työntekijöiden asuinalue. Vesialtaassa graniittikivellä kiipeilee kaksi saukkoa, joista toisella on kala suussaan. Altaan reunat ja ympäristö on laatoitettu kivellä. Altaaseen on sijoitettu vesisuihkuja."

Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, tuo viimeinen lause pitää erinomaisesti paikkaansa. Nuo vesisuihkut olivat aivan mahtavia ruiskutuksia ja lähistöllä saa mukavan ja virkistävän kasteen ylleen.

Patsaanmetsästysreissulla Valkeakoskelle ei voi välttyä kuvaamasta tehdaspatruuna Rudolf Waldenin muistoksi tehtyä muistomerkkiä, jossa ei ole säästelty yksityiskohdissa.

Hienoa, miten Varja on saanut tähän järkäleeseen nakutettua mahtavia kuvauksia Koskin maamerkeistä.

Kalevankankaan hautausmaalla on jonkin verran Varjan tuotantoa. Kuvatuksi päätyi ensimmäisenä Lauri Viidan hautakivessä oleva reliefi.

Viidan toisen vaimon, Aila Meriluodon kirjoittaman kirjan mukaan Viita "tiesi paremmin" kaikesta, myös kuvanveistosta. Meriluodon mukaan Heikki Varja oli ajattelut, että pitäisikö ruveta veistämään Laurin tapaan, kunnes oli huomannut olevansa heistä se ammattimies.

Lauri Viidan hautamuistomerkin lisäksi kalmistosta löytyy ainakin Aron sukuhauta ja sen koristelut. Näemmä oikealla näkyvä Sakari Kalervo aavisti tulevan kuolemansa, koska hautakiveen liitetyt reliefit Varja on veistänyt vuonna 1981 ja Sakari - lähellä tätä hautaa sijaitsevan Juhani Juice Leskisen haudan asukkia lainaten - lakkasi olemasta kaksi vuotta myöhemmin.

Tammelan koulun seinässä on hupaisa reliefi, Meidän neropatit, joka on sekin Varjan käsialaa. Kuten monen muun taideteoksen kohdalla, myös neropattien kohtalona oli pönöttää seinällä useiden ohiajeluiden ajan, kunnes tänä keväänä vihdoin pääsin siten sopivasti tuohon Tammelan jalkapallopyhätön kulmalle ja sain kuvat otettua ja korkealla tiiliseinässä olevaa teosta ihailtua.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Kutsukilpailuna järjestetyn Tammelan koulun lisärakennuksen veistoskilpailun voitti kuvanveistäjä Heikki Varja luonnoksellaan Meidän neropatit. Teos maksettiin kyseisen rakennuksen rakennusmäärärahasta. Teos paljastettiin 1.10.1959. Teos kuvaa kahdeksaa pöydän takana vierekkäin istuvaa lasta. Tyttöjen ja poikien päät ja kädet ovat pöydän yläpuolella ja jalat näkyvät pöydän alta."

Sitten se Saarijärvi ja Paavo. Kuten jo tuossa mökkireissupäivityksessä kerroin, olin päättänyt ottaa muutaman lisäkuvan Paavon patsaasta, nyt kun vihdoin pääsimme uudelleen Saarijärvelle. Paavoa kuvatessa keli oli vielä ihan ok, eikä kaatosade ollut ehtinyt kastelemaan metsästäjää. Paavon patsas on varsin rujon näköinen. Vääntyneet kasvot ja köyry selkä heijastavat tarinan kurjaa meininkiä. Onneksi saarijärveläiset ovat mukavaa porukkaa. Heille toivon kaikkea hyvää.

Saarijärven museon sivuilta:

"Patsaan pronssinen osa kuvaa J.L. Runebergin Saarijärven Paavo -runon keskeistä kohtaa. Patsaan graniittisessa jalustassa on J.L. Runebergin runon sanat: Mutta Jumalalta kasvun toivoi. Patsaan takana on vuonna 1973 lisätyt sanat: Pane leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme touon halla (lisäys Eeti Hännisen)."
Tuolla pdf-linkin takana on lisää hyvää informaatiota patsaasta. Nähtävillä on myös kuvia muista Paavon patsas -kilpailuun osallistuneista teoksista.

Siinäpä ne tällä kertaa. Tai ainakin melkein. Tuli pikaisesti autoretki Kuruun ja Ruovedelle, joten pari Varjaa lisää tähän päivitykseen. Ensimmäisenä tunnettu Runebergin muistomerkki. Ryynebärihän tunnetusti vietti myös aikaansa Ruovedellä, aivan kuten Akseli Gallen-Kallelakin. Heikki Varja valittiin tekemään runomestarin muistomerkki ja sellainen paljastettiin Ruoveden kirkon läheisyydessä vuonna 1984.

Ruoveden kotiseutuyhdistyksen sivuilta:

"Kansallisrunoilijamme J.L. Runeberg sai muistopatsaansa ja muistolaatan Ritoniemen sivurakennuksen seinään kotiseutuväen aloitteesta valta­kunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä 1954. Patsaan reliefin on muotoillut kuvanveistäjä Heikki Varja."

Alimmasta kuvasta näkyy, miten Julle katselee kohti nimeään kantavaa luontopolkua ja Ruoveden laivarantaa.

Kirkkomaalla on toinen Heikki Varjan graniittilohkareeseen kiinnitetty reliefilaatta.

Samaisilta yhdistyksen sivuilta:

"Kirjailija-taiteilija Heikki Asunnan muistomerkki 1960 Ruoveden hautaus­maalle on niin ikään pystytetty Kotiseutuyhdistyksen aloitteesta. Patsaan reliefi on Heikki Varjan käsialaa."

Tuiman näköinen ilme valittu Asunnalta tähän reliefiin. Mutta niin se taitaa näissä reliefeissä useimmiten olla. Harvemmin on nähtävillä hymynaamoja. Ehkä niitä löytyy seuraavista paikoista, mistä Varjaa ja muita patsasmaakareita lähdemme metsästämään. Varjalla on useita patsaita Mäntsälässä. Saa nähdä, ehtiikö niitä missä vaiheessa kuvailemaan. Siinä tapauksessa, jos näin hyvin käy, on syytä suorittaa Heikki Varja, osa 2 -päivitys.

Heikki Varja Fact File:

Heikki Varja (27. heinäkuuta 1918 Jyväskylä – 26. heinäkuuta 1986) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Helsingissä vuonna 1943.

Varjan vanhemmat olivat salkkumestari Olli Varja ja Martta Varja (s. Nikonen). Perhe muutti Jyväskylästä Tampereelle vuonna 1920. Varja opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1940–1941 ja 1944–1945 sekä Tukholman Kungliga Akademien för de Fria Konsterna -koulussa vuosina 1945–1946. Sen jälkeen hän oli lisäksi Wäinö Aaltosen assistenttina ja oppilaana vuosina 1947–1952. Hän oli työskennellyt myös Essi ja Ben Renvallin kanssa.

Varjan tuotantoon sisältyy useita sankaripatsaita ja hautamuistomerkkejä. Hänen veistämiään ovat muun muassa Lauri Viidan hautamuistomerkki Tampereella vuodelta 1966 ja Rudolf Waldénin muistomerkki Valkeakoskella vuodelta 1973. Varjan tunnetuimpia teoksia on vuonna 1961 paljastettu Saarijärven Paavon patsas, joka sijaitsee Saarijärvellä. Myös Mäntsälässä on monia Varjan veistoksia.

Varjalle on myönnetty Pro Finlandia -mitali vuonna 1963 ja Uudenmaan läänin taidepalkinto vuonna 1972. Vuonna 1980 hänelle myönnettiin Suomen Mitalitaiteen killan ansiomitali. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1983.