Väinö Richard Rautalin - machoilun mestari

Pitkästä aikaa erityisesti yhdelle kuvanveistäjälle omistettu osio on julkaisuvalmis! Tällä kertaa vuorossa on Tampereella uraansa tehnyt Väinö Richard Rautalin, joka kulki elämänsä toista nimeään Richard käyttäen. Ensimmäistä kertaa polkumme Rikun kanssa kohtasivat syksyllä 2010, jolloin patsaanmetsästely oli jo nostanut päätään ja silloisella Tampereen-reissullamme/pikkulomalla päädyimme Tampellan tehdasalueen kulmille, jonka edustalla olevassa puistossa seisoo muhkea miestä kuvaava patsas. Se paljastui nettitutkinnan jälkeen Tampere-veistokseksi, joka paljastettiin vuonna 1934.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Teos esittää miestä ylävartalo paljaana. Vasen käsi on sijoitettu lantiolle katseen suuntautuessa oikealle. Oikean käden asento reidellä tuo mieleen Michelangelon David-veistoksen. Veistoksessa voidaan nähdä voittaja, nykyajan David. Hänen Goljatinsa on Tammerkoski, jonka hän on kahlinnut ja pannut sen voiman akselin välityksellä palvelemaan teollisuutta, uutta aikaa.

Lempääläläisen kuvanveistäjä Rautalinin mallina oli kivenveistäjä Wilhelm Palin, joka myöhemmin tunnettiin kirjailijanimellä Viljo Paula. Veistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja sille osoitettiin paikka Tampellan portin edustalla olevasta Työn puistosta. Teoksella haluttiin kunnioittaa työtä ja sen tekijöitä tehtaiden kaupungissa. Tampere-veistos paljastettiin vaatimattomin menoin vappuaamuna 1934. Veistokseen yritettiin sen valmistumisen aikoihin liittää poliittisia merkityksiä. Eräs taidekriitikko tulkitsi vasemman käden tarmokkuuden kuvaavan työväen nousua. Taiteilija itse kiisti veistokseen liittyvän mitään poliittisia merkityksiä."

Sitten saman vuoden joulukuussa olimme ihailemassa lumisen Tampereen jouluvaloja, kun kävelyreissulla päädyimme Hämeenpuiston pohjoispäähän. Siellä huomasimme olevan hienon Näsikallion suihkukaivon, jonka päävastuussa on ollut Emil Vikström, Rautalinin oppi-isä. Rautalin oli avustamassa opettajaansa tämän tänä vuonna 100 vuotta täyttäneen monumentin teossa.

Tarkemmat kuvat ja info löytyvät Wikströmin osiosta.

Seuraavaa Rautalinin patsaan kuvausta saatiin odottaa puolentoista vuoden ajan. Sitten vuoron sai Aleksanterin kirkon eli myös Pyynikin kirkkona tunnetun tiilikirkon keskustan puoleisella puisto-osuudella oleva suihkukaivoveistos Kevät. Siinä neljä poikaa ilman rihmankiertämää tanssii piirissä, jaloissaan vesisuihkua puhaltavat sammakot.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina. Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe."

[Edit] Aamulehden Moro-liite teki kesällä 2016 jutun Kevät-suihkulähteestä, sen voi lukea täältä! [/Edit]

Varsinaisesti Rautalinin tuotantoa pääsimme kuvailemaan tämän kesän ja syksyn aikana, kun muuttokuorma oli saapunut uuteen kotiimme ja olimme uusia tamperelaisia. Nyt on ollut aikaa kierrellä patsaita etsiskelemässä ja lukuisia Rikun patsaita onkin etsimeen löytynyt. Ensimmäisenä Haarlan palatsin graniitti-ilvekset.

Wikipediasta:

"Haarlan palatsi on liikemies Rafael Haarlan itselleen 1923 rakennuttama kaksikerroksinen asuintalo Suomessa. Rakennus sijaitsee aivan Tampereen keskustassa osoitteessa Hatanpäänvaltatie 2. Rakennuksen pääsisäänkäynnin portaikkoa vartioi kaksi Väinö Rautalinin graniitista veistämää ilvestä."

Haarlan palatsi uusi omistaja oli teettänyt kuntotarkastuksen ja siinä oli havaittu, että nuo portaat ja muutenkin palatsin edustan osat olivat huonossa kunnossa. Nyt palatsi on ollut pikaisessa remontissa ja ilvekset nostettu pois paikoiltaan ja pikku hiljaa takaisinkin.

Juna-aseman toisella puolella, Tammelan eteläisessä kaupunginosassa sijaitsee Sorsapuisto, hieno pikku lammikko, jota ympäröi mukavat nurmikentät. Erinomasta piknik-seutua. Tämä paikka tulee jouluun 6. päivä suomalaisille tutuksi, kun Linnan juhlat pidetään puiston reunalla sijaitsevassa Tampere-talossa. Sorsalampea kiertävän hiekkatien varrella on neljä patsasta. Kolme niistä on Viktor Janssonin käsialaa, mutta välissä on yksi Rautalinin veistos, Tanssiva tyttö.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Veistos kuvaa alastonta pitkähiuksista nuorta naista ponnistamassa kevyesti maasta. Oikea jalka tukee liikettä ylöspäin. Oikea käsi suuntautuu suorana sivulle ja toinen käsi on edessä rintojen alla. Tyttö katsoo vasemmalle. Veistoksesta välittyy voimakas liikevaikutelma ylöspäin. Kaupunki lunasti lempääläläistaiteilijan leskeltä kipsivaloksen vuodelta 1938. Kipsistä tehtiin pronssivalos, joka sijoitettiin Sorsapuistoon vuonna 1950. Veistoksen lunastus- ja pystytyskustannukset katettiin Winterin lahjoitusrahastosta. Teoksen mallina lienee ollut kuvanveistäjän vaimo."

Tanssityttö on kivannäköinen patsas, mutta jotenkin lennokkaampi ja siksi silmäänpistävämpi kuin Janssonin rauhalliset veistokset. Ehkä uusi sijaintipaikka muualla puiston alueella kuin Janssonin teosten välissä voisi tehdä enemmän oikeutta kaikille näille neljälle. Toisaalta, kukapa noita hirveästi tuolla tuijottelee, siis Patsaanmetsästäjää ja samanmielisiä lukuunottamatta ;)

Eräällä viikonloppuisella ajelureissulla kiersimme Pyhäjärveä Nokian kautta Lempäälään. Matkan varrella poikkesimme Vesilahden kirkolle ja bongasimme sieltä Rautalinin veistämän sankaripatsaan. Tuttuun tyyliin patsas on varsin voimakas aiheeltaan. Esittelin sankaripatsaan aiemmin täällä.

Vesilahden sankaripatsas:

"Sankaripatsas, punagraniittisen kuution päällä on pronssista valettu polvistunut kypäräpäinen nuori sotilas. Hänellä on vasemmassa kädessä ase ja oikeassa on soihtu. Pronssisotilas on Richard Rautalinin tekemä. Jalustassa on teksti: ”Kunnia kaikkensa antaneille uhrinsa kalleimman kantaneille 1939-40 1941-44” ja alapuolella kentälle jääneiden nimet."

Keskustan kupeessa Hallituskadulla, Tampereen työväen teatterin TTT-klubin sisäänkäynnin yläpuolella, on seitsemän Rautalinin veistämää reliefiä, jotka kuvastavat selkeästi työntekoa. Nämä kuvat esiteltiin jo täällä, mutta laitetaan ne uudelleen tähän erityisosioon.

Kävimme muuten tuossa noiden reliefien alapuolella TTT-klubilla vaimon kanssa kuuntelemassa loistavan jazzkeikan, jolla esiintyi Verneri Pohjola Quartet (Pohjola, trumpetti, Lötjönen, basso, Rissanen, piano ja Mäkynen, rummut) feat. Timo Lassy. En ole aiemmin ollut jatsikeikalla, joten tämä oli siis ainutkertainen kokemus. Uskomattoman hienoa olla niin lähellä ja niin hienossa tunnelmassa. Monta rokkikeikkaa on tullut nähtyä ja tämä vei niistä monesta voiton mennen tullen.

Sitten takaisin Rikun bongailuihin. Volvo vei meidät kuvausreissulle Kangasalle, jonka kirkkomaalta löytyy tällainen sankaripatsas.

Tammenlehvä-sivustolta:

"Kangasalan emäseurakunnan sankarihauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan eteläreunaa. Kivijalustan päällä oleva yhteismuistomerkki on pystytetty hauta-alueen keskelle. Kuvanveistäjä Frans Pehrman on suurentanut teoksen kuvanveistäjä Richard Rautalinin tekemän luonnoksen pohjalta, ja Arttu Halonen Lapinlahdelta on valanut teoksen pronssiin.

Yhteismuistomerkissä on alimpana neliönmuotoinen laattamainen kivi, jonka päällä on kuutiomainen jalustakivi. Edessä ylhäällä on kaiverrettuna teksti: 'Isänmaan puolesta' ja sen alapuolella ovat vuosiluvut 1939-1944. Jalustakiven etusivussa on pyöreä koristeaihe, jonka muodostavat syvennyksessä olevat säteet ja niiden edessä kohokuvana toteutettu risti.

Jalustakiven päällä on kahdesta sotilashahmosta koostuva pronssiveistos. Pronssilaatan päällä on kaksi sotilaspukuun puettua mieshahmoa, joista toinen on seisovassa ja toinen kyykkyasennossa. Molemmilla miehillä on päässään kypärä, kädessään ase ja jalassaan pieksusaappaat.

Kivityöt on toteuttanut Suomen Graniitti Oy ja Kangasalan Sementtityö Oy. Sankaripatsas on paljastettu 17.8.1947. Hautausmaalle on haudattu 205 sankarivainajaa."

Tampereen Messukylän uudemman kirkon pihamaalla on myös Rautalinin veistämä sankaripatsas, yksinkertaisesti nimetty 1939-1945 sotien muistomerkiksi. Se on vuodelta 1940, mutta paljastettiin Messukylässä vuonna 1947.

Tampereen taidemuseon sivuilta:

"Veistos kuvaa kahta sotilasasuista miestä. Toinen sotilas kannattelee haavoittunutta toveriaan. Sotilaan vasen käsi on pystyssä. Muistomerkin etupuolella on teksti: "Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentille jäämmekin kerran, täys´ onni on sen, joka maatansa saa ees palvella hivenen verran ". Taidemaalari Armas Raunio on ollut sotilashahmon mallina. Veistos on pystytetty korkealle kivenlohkareista muuratulle jalustalle."

Sitten bongasin poitsun tanssitunnilta tullessamme Satakunnankadun varrelta, paloaseman vierestä talon katolta sammaloituvan veistoksen, josta Tampereen taidemuseon sivut tyytyvät mainitsemaan seuraavaa:

"Oy Keskuskeittiön talon katolla (Satakunnankatu 14) on harteillaan maljaa kannatteleva mies"

Innostuimme vielä viime viikolla hurauttamaan Lempäälään ja siellä kirkolle, jonka lähistöllä on Rautalinin valikoimaan nähden tylsä sankarimuistomerkki. Korkea pilari, jonka päällä jättimäinen nyrkki ja siinä suuri miekka.

Suomen sotamuistomerkit -kirjasta:

"Lempäälän 24.3.1918 taistelujen valkoisten muistomerkki on kirkkotorilla. Patsaan suunnitteli Uuno Eskola ja patsaan huipulla olevan nyrkin miekkoineen teki kuvanveistäjä Richard Rautalin. Muistomerkki paljastettiin 15.7.1934 ja sen rahoitti Tampereen Seudun Rintamamiesyhdistyksen naisjaosto."

Antero Tuomisto: Suomen sotamuistomerkit (Suomen sotilas, 1998)

Kun lapset nukkuivat sikeästi autossa, päätin piipahtaa nopeasti (satoi aika lailla) kirkon pihamaalla katsomassa, josko siellä olisi kuvattavia patsaita ja muistomerkkejä. Löysinkin erään hautakiven, jossa on Rautalinin tekemä reliefi. Tämän oli vaimo kuvannut jo häämatkallamme vuonna 2009, mutta vain yhdellä kuvalla, josta ei sen enempää vielä irronnut. Nyt tuli tilanne korjattua.

Komea viiksivallu, kuka olikaan... [Edit.] Lempäälän puutarhuri informoi kysyjää tässä tapauksessa, että herra on nimeltään Otto Haartman ja hän oli kauppias.[/Edit.]

Jatkoin matkaa kirkon pihalla, kuvailin kaikkia mahdollisia hautakiviä ja muistomerkkejä, joissa oli pronssisia ja kivestä tehtyjä taideteoksia. Sitten löytyi itse Rikun oma hauta. Siitäkään ei enempiä tietoja netistä löydy, mutta onneksi on kuvat, joita laittaa näkyville.

Perjantaina käväisin Hämeenkadun varrella labrassa verikokeissa ja sieltä lähtiessä päätin poiketa musiikkiteatteri Palatsissa, koska netissä lukee näin:

"Hämeenkadun varrella olevan elokuvateatteri Kino-Palatsin (nyk. Musiikkiteatteri Palatsi) kipsireliefit vuodelta 1929"

Palatsin sisällä ollut respan neiti oli huuli pyöreänä kun kysyin patsaiden sijaintia. Sain kuitenkin luvan käydä tutkimassa paikkoja ja löysin kahdeksan reliefikuvaa, jotka reunustivat näyttämöä. Aikoinaan leffateatterin ollessa toiminnassa, ovat näkyneet hyvinkin, mutta nyt ne jäävät musiikkinäytännöissä tarvittavien tarvikkeiden taakse varjoon. En viitsinyt niitä salaa alkaa siirtelemään. Yleiskuvan olisi kyllä voinut ottaa. Tuli nukahdettua siinä tällä kertaa. No, uusi käynti vaan ja sillä siitä selviää.

Tampereen yliopiston sivuilta löytyi tällainen infonpätkä tuohon Tuulensuuhun liittyen:

"Elokuvasalin koristelutyö on kuvanveistäjä W. Rich. Rautalinin ja stukkorappari Arvid Nurhosen työtä.

Vieressä oikealla: Kuvanveistäjä V. Rich. Rautalin viimeistelee Tuulensuun räystäskoristeita. Kuva: Bertel Strömmer, Tampere-seura."

Siinäpä tämä tällä kertaa. Vielä jäi muutama odottamaan tulevia kuvauskeikkoja. Toistaiseksi näkemättömiä ja kuvaamattomia Rautalinin teoksia ovat mm.

Viinikan kirkon alttariveistos Kristus vuodelta 1932, Kurun sankaripatsas Ylöjärven pohjoisosassa ja A.L. Granfeltin hautamuistomerkin reliefi Kalvolan hautausmaalla.

Loppuun vielä Rautalinin fact file:

VÄINÖ RICHARD RAUTALIN

Väinö Richard (Rikhard) Rautalin (14. helmikuuta 1890 Kalvola – 8. tammikuuta 1943) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka asui Lempäälässä. Rautalin oli naimisissa vuodesta 1924 Aili Emilia Liljan kanssa.

Rautalinin vanhemmat olivat seppä Erik Konstantin Rautalin ja Emilia Lindberg. Hän kävi Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1908–1911 ja opiskeli sitten kuvanveistäjä Emil Wikströmin johdolla 1911–1913 Visavuoressa Sääksmäellä.

Rautalin osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1913, 1930 ja 1939. Omat näyttelyt hän piti 1921 ja 1925 sekä kolmen taiteilijan ryhmässä 1932.

Rautalin teki opintomatkat Italiaan 1924 ja 1926. Hänen veistoksissaan näkyikin antiikin taiteesta saatu vaikutus.

Kaikkiaan Rautalin teki elämänsä aikana noin 600 veistosta, monia näistä löytyy Tampereen keskustasta. Rautalinin kuoleman jälkeen pystytettiin hänen tekemänsä Vesilahden, Kurun,Kangasalan ja Messukylän sankaripatsaat.

Rautalinin maalaamista noin 400 muotokuvasta tunnetuimpia on vuonna 1921 tehty F. E. Sillanpään muotokuva
Lähde: Wikipedia