Kuten alimmasta kuvasta (otettu pari päivää sitten) näkee, on tämäkin teos paljon mukavampi, kun siinä on tuo vesielementti mukana - vaikka sitten sateentuomana. Tästä teoksesta ei tosiaan ole netissä juurikaan mainintoja, joten en voi tähän teidän iloksenne laittaa lisäinfoa.
Edit:
Löysin kuin löysinkin tietoa tästä veistoksesta. Sen on alun perin tehnyt Theodor Kalide, saksalainen kuvanveistäjä, ja tämä on hänen tunnetuimpia töitään. Se on monistettu useaan eri kohteeseen, joista Tampere on siis yksi.
Sitten vaihtuikin jo elokuuksi ja kävimme hakemassa anopin/mumman rautatieasemalta. Assan seinässä on muistolaatta sotalapsien lähdöstä. Sen on tehnyt Jari Männistö.
Vapriikin sivuilta:
"Tampereen rautatieasemalla paljastettiin 12.9.2006 Sotalapsien muistolaatta. Pronssista valetun muistolaatan oli suunnitellut taiteilija Jari Männistö. Laatan paljastuspuheen piti Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliitto ry:n puheenjohtaja Brita-Stenius-Aarniala. Tampereen kaupungin puolesta muistolaatan otti vastaan kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. Rientolan eläkeläisten soittokunta esitti tilaisuudessa musiikkia."
Elokuun 8:ntena olin kävelyllä keskustassa ja ohitin Lenin-museon. Kävimme tutustumassa museoon jo taannoin eräällä Tampereen-vierailullamme (sisällä on paljon Lenin-aiheisia patsaita, ne pitää laittaa näkyville kunhan ehditään muut alta) ja nappasin seinässä olevista laatoista kuvat. Nyt kun kävelin tuosta ohi, päätin ottaa muutaman kuvan lisää.
Vapriikin sivuilta:
"Taiteilija Tapio Tapiovaara suunnitteli laatan luonnoksen, jonka perusaiheena on Tampereen historiallisen kaupunkikuvan siluetti ja V. I. Leninin henkilöprofiili. Taiteilija Sisko Petäjä valmisti luonnoksen pohjalta valumuotin ja valoi teoksen pronssiin. Tampereen kaupungin kustantama muistolaatta paljastettiin vuonna 1965, jolloin V. I. Leninin syntymästä tuli kuluneeksi 95 vuotta. Muistolaatta varastettiin vuoden 1996 alussa, ,ja myöhemmin samana vuonna se löytyi vaurioituneena. Sen pohjalta taiteilija Matti Kalkamo valmisti nykyisen Tampereen Työväentalon seinässä esillä olevan laatan."
Seuraavana päivänä saimme papan vieraaksi, kävimme lounaalla Denniksessä (loistoruokaa jälleen kerran!), kiertelimme keskustassa (mm. Laukontorilla) ja sitten saatoimme papan rautatieasemalle kotimatkaa varten. Sieltä palatessamme pysähdyimme Tammerpuiston lähistöllä sijaitsevan Matto ja pallo -veistoksen luo. Hauska ja oivallinen teos, jonka on tehnyt Antero Koskinen.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Tammerinpuiston kunnostuksen tavoitteena vuonna 2007 oli palauttaa puiston alkuperäinen ilme ja samalla kohentaa Pellavatehtaankadun ja Ojakadun välinen alue kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi aukioksi. Antero Koskisen veistos Matto ja pallo hankittiin aukion maamerkiksi ja korostamaan paikan merkitystä osana vanhaa Tamperetta.
Teos rahoitettiin Tampereen kaupungin taidehankintamäärärahoilla.Matto ja pallo ei ole tiettyyn paikkaan suunniteltu tilausteos vaan vapaa taideteos, joka kuvaa nimensä mukaisesti karheapintaista räsymattoa ja sen päällä olevaa palloa. Maton materiaalina on Ylämaan spektroliitti ja pallo on muotoiltu graniitista.
Antero Koskisen käsissä kova materiaali on taipunut ilmentämään maton pehmeyttä ja pinnan elävyyttä. Aiheen arkisuus yhdistettynä materiaalin juhlavuuteen ja kiven taitavaan käsittelyyn tekevät teoksesta samalla kertaa sekä arvokkaan että helposti lähestyttävän ja kotoisan. Matto voi toimia myös istuimena."
Kuun puolenvälin tietämillä vanhempani (joiden kuva oli esillä taannoisessa Helsingin-metsästyksessä) tulivat kyläilemään Tampereelle ja menimme koko porukka katsomaan heidän hotellinsa lähellä sijaitsevaa Saukkopuistoa - tietenkin sillä taka-ajatuksella, että ehtisimme ennen kesän loppumista näkemään siellä olevan Heikki Varjan veistämän Saukot-suihkukaivoveistoksen. Ja onneksi menimme! Kyllä se onkin hieno tuo Varjan veistämä patsas ja allas. Olen jo pitkään ollut saukkofani ja tämä teos oli fanille mannaa.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Vesialtaassa graniittikivellä kiipeilee kaksi saukkoa, joista toisella on kala suussaan. Altaan reunat ja ympäristö on laatoitettu kivellä. Altaaseen on sijoitettu vesisuihkuja. Tampella lahjoitti Saukonpuistoon julkiseksi taideteokseksi kuvanveistäjä Heikki Varjan tekemän Saukot-suihkukaivoveistoksen syksyllä 1964. Saukonmäki on ollut Tampellan työntekijöiden asuinalue."
Muutamaa päivää myöhemmin kävimme tapaamassa Maijaa, joka oli saapunut kaupunkiin - tai oikeastaan Varalan urheiluopistolle. Kiertelimme opiston tiluksia ja sieltähän meisi bongasi peltisen, rengasta pyörittävän tytön patsaan. Luulin sitä itse asiassa ensin pojaksi, mutta intterneetti tuli jälleen avuksi. Tutultahan tuo Varalan Anni -patsas näytti ja tarkempi tutkailu osoitti teoksen Veikko Haukkavaaran hitsaamaksi. Samainen tekijä on hitsannut mm. Haminassa istuvan Varvaran patsaan. Hienoja, omalaatuisia taideteoksia. Pitänee tehdä hänen teoksilleen oma osio tänne.
Samanlaisen oman osion ansaitsisi myös Matti Haupt, jonka veistoksia on jokunen löytynyt matkan varrelta ja yksi jäänyt aina kuvaamatta. Tällä kertaa Hauptin suihkukaivoveistos Kultakutri Pyhäjärven rannalla, Joselinin niemellä, aivan Pyynikin kesäteatterin vieressä oli koirienulkoilutusreissun varrella ja kuvat saatiin napattua.
"Alaston, kivellä seisova nuori naishahmo kannattelee molemmin käsin pitkiä hiuksiaan. Hänen katseensa on luotu maahan. Kaupunki osti kuvanveistäjä Matti Hauptilta sekä alkuperäisen marmoriin veistetyn että samanlaisen pronssiin valetun naisfiguuriveistoksen vuonna 1952. Veistokset hankittiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla ja kaupunginhallituksen varamäärärahalla. Pronssiveistos sijoitettiin Joselinin niemen lampeen 13.5.1953."
Kävimme yksi päivä pienellä ajelulla, ennen kuin päädyimme määränpäähämme Ikeaan hyllyostoksille. Hurautin Volvon nokan ensin Nokialle ja sieltä epämääräistä pikkutietä ajellen kohti Vesilahtea ja Lempäälää vievää tietä. Kun Vesilahden liittymä tuli kohdalle, päätimme käydä katsomassa millainen pitäjä on kyseessä. No, sieltähän löytyi tietenkin vanha, hieno kirkko ja sen pihamaalta vanha hautausmaa. Kalmiston nurkassa pönötti perinteinen sankaripatsas. Ei muuta kuin auto parkkiin ja kuvia ottamaan. Patsaan on veistänyt Väinö Richard Rautalin. Hän myös ansaitsee - ja myös saa - oman osionsa, toivottavasti mahdollisimman lähiaikoina. Pitää sitä varten käydä vielä Messukylän kirkon pihamaalla ja Kangasalla bongaamassa pari sankaripatsasta ja piipahtaa vielä kerran Lempäälän kirkon kupeessa.
Olin tuossa lauantaina 26. elokuuta keskustassa moikkaamassa erittäin mukavaa lapinmiestä, Lipsu nimeltään. Aikani Laukontorin ja Koskikeskuksen kulmilla pyörittyäni lähdin kohti kotia ja kävelin sinne työväenteatterin ohitse. Olin jo aiemmin nähnyt seinässä olevat reliefihahmot, ja nyt tuli oiva tilaisuus kuvata ne. Tampereen taidemuseon sivut kertovat näiden veistäjän olevan herra Rautalin, sattuipa erittäin sopivasti.
Onkohan tuon toiseksi alimmaisen kuvan mallina ollut mm. Fletchissä ja Pierce Brosnanin tähdittämissä Bondeissa nähty näyttelijä Joe Don Baker?
Elokuun viimeisenä päivänä, lauantaina, vietettiin Venetsialaisia ja Tampereella tuo tarkoitti Pulse-yhtyeen puolen tunnin keikkaa ja valoshow'ta. Kun kävelimme katsomaan illalla tapahtunutta ilotulitusta, huomasimme, että Hämeenpuistossa jylhänä seisova Viktor Janssonin Vapaudenpatsas oli kieritetty muoviin. Sitten muistimme, että aiemmin päivällä näimme Richard Rautalinin Tampere-veistoksen kokeneen saman kohtalon. Onneksi Vapaudenpatsaan vierellä oli selitys, sen voi lukea viimeisestä kuvasta tuossa alla. Erikoinen tapa tehdä taidetta, sano.
Siinäpä kaikki kuvaushommelit tällä kertaa. Tästä onkin hyvä jatkaa syyskuulle ja syksyn värikkäisiin tunnelmiin. Tarkoitus olisi vierailla ainakin Kalevankankaan hautausmaalla kuvausreissulla. Varmasti myös jotain uutta kuvattavaa keksii matkan varrella, oli se sitten Tampereella (alkaa tosin olla jo mielenkiintoisten teosten suhteen kuvattu ja koluttu) tahi jossain naapurikunnassa. Monessa niistä on vaikka mitä mielenkiintoista tarjolla.
Kuun puolenvälin tietämillä vanhempani (joiden kuva oli esillä taannoisessa Helsingin-metsästyksessä) tulivat kyläilemään Tampereelle ja menimme koko porukka katsomaan heidän hotellinsa lähellä sijaitsevaa Saukkopuistoa - tietenkin sillä taka-ajatuksella, että ehtisimme ennen kesän loppumista näkemään siellä olevan Heikki Varjan veistämän Saukot-suihkukaivoveistoksen. Ja onneksi menimme! Kyllä se onkin hieno tuo Varjan veistämä patsas ja allas. Olen jo pitkään ollut saukkofani ja tämä teos oli fanille mannaa.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Vesialtaassa graniittikivellä kiipeilee kaksi saukkoa, joista toisella on kala suussaan. Altaan reunat ja ympäristö on laatoitettu kivellä. Altaaseen on sijoitettu vesisuihkuja. Tampella lahjoitti Saukonpuistoon julkiseksi taideteokseksi kuvanveistäjä Heikki Varjan tekemän Saukot-suihkukaivoveistoksen syksyllä 1964. Saukonmäki on ollut Tampellan työntekijöiden asuinalue."
Muutamaa päivää myöhemmin kävimme tapaamassa Maijaa, joka oli saapunut kaupunkiin - tai oikeastaan Varalan urheiluopistolle. Kiertelimme opiston tiluksia ja sieltähän meisi bongasi peltisen, rengasta pyörittävän tytön patsaan. Luulin sitä itse asiassa ensin pojaksi, mutta intterneetti tuli jälleen avuksi. Tutultahan tuo Varalan Anni -patsas näytti ja tarkempi tutkailu osoitti teoksen Veikko Haukkavaaran hitsaamaksi. Samainen tekijä on hitsannut mm. Haminassa istuvan Varvaran patsaan. Hienoja, omalaatuisia taideteoksia. Pitänee tehdä hänen teoksilleen oma osio tänne.
Samanlaisen oman osion ansaitsisi myös Matti Haupt, jonka veistoksia on jokunen löytynyt matkan varrelta ja yksi jäänyt aina kuvaamatta. Tällä kertaa Hauptin suihkukaivoveistos Kultakutri Pyhäjärven rannalla, Joselinin niemellä, aivan Pyynikin kesäteatterin vieressä oli koirienulkoilutusreissun varrella ja kuvat saatiin napattua.
Kävimme yksi päivä pienellä ajelulla, ennen kuin päädyimme määränpäähämme Ikeaan hyllyostoksille. Hurautin Volvon nokan ensin Nokialle ja sieltä epämääräistä pikkutietä ajellen kohti Vesilahtea ja Lempäälää vievää tietä. Kun Vesilahden liittymä tuli kohdalle, päätimme käydä katsomassa millainen pitäjä on kyseessä. No, sieltähän löytyi tietenkin vanha, hieno kirkko ja sen pihamaalta vanha hautausmaa. Kalmiston nurkassa pönötti perinteinen sankaripatsas. Ei muuta kuin auto parkkiin ja kuvia ottamaan. Patsaan on veistänyt Väinö Richard Rautalin. Hän myös ansaitsee - ja myös saa - oman osionsa, toivottavasti mahdollisimman lähiaikoina. Pitää sitä varten käydä vielä Messukylän kirkon pihamaalla ja Kangasalla bongaamassa pari sankaripatsasta ja piipahtaa vielä kerran Lempäälän kirkon kupeessa.
Olin tuossa lauantaina 26. elokuuta keskustassa moikkaamassa erittäin mukavaa lapinmiestä, Lipsu nimeltään. Aikani Laukontorin ja Koskikeskuksen kulmilla pyörittyäni lähdin kohti kotia ja kävelin sinne työväenteatterin ohitse. Olin jo aiemmin nähnyt seinässä olevat reliefihahmot, ja nyt tuli oiva tilaisuus kuvata ne. Tampereen taidemuseon sivut kertovat näiden veistäjän olevan herra Rautalin, sattuipa erittäin sopivasti.
Onkohan tuon toiseksi alimmaisen kuvan mallina ollut mm. Fletchissä ja Pierce Brosnanin tähdittämissä Bondeissa nähty näyttelijä Joe Don Baker?
Elokuun viimeisenä päivänä, lauantaina, vietettiin Venetsialaisia ja Tampereella tuo tarkoitti Pulse-yhtyeen puolen tunnin keikkaa ja valoshow'ta. Kun kävelimme katsomaan illalla tapahtunutta ilotulitusta, huomasimme, että Hämeenpuistossa jylhänä seisova Viktor Janssonin Vapaudenpatsas oli kieritetty muoviin. Sitten muistimme, että aiemmin päivällä näimme Richard Rautalinin Tampere-veistoksen kokeneen saman kohtalon. Onneksi Vapaudenpatsaan vierellä oli selitys, sen voi lukea viimeisestä kuvasta tuossa alla. Erikoinen tapa tehdä taidetta, sano.
Siinäpä kaikki kuvaushommelit tällä kertaa. Tästä onkin hyvä jatkaa syyskuulle ja syksyn värikkäisiin tunnelmiin. Tarkoitus olisi vierailla ainakin Kalevankankaan hautausmaalla kuvausreissulla. Varmasti myös jotain uutta kuvattavaa keksii matkan varrella, oli se sitten Tampereella (alkaa tosin olla jo mielenkiintoisten teosten suhteen kuvattu ja koluttu) tahi jossain naapurikunnassa. Monessa niistä on vaikka mitä mielenkiintoista tarjolla.
Tuo Matto ja pallo -teos on vienyt sydämeni. Aluksi pidin sitä omituisena, mutta jotenkin se on niin kodikas.
VastaaPoistaSaukot ovat myös mainioita. Se, että ne on laitettu vesisuihkun alle, tekee niistä tosi elävänoloisia. Ihana!
Joe Don Baker -vertaus oli mahtava! :D