Kalevan puolella olevassa Sampolan koulussa - tai siis Tammerkosken lukiossa ja Työväenopistolla - on muutama taideteos, niistä kuitenkin lisää tuonnempana. Tässä ensimmäisessä päivityksessä käydään läpi näitä tähän mennessä tehtyjä koulukäyntejä ja niiltä irronneita patsaskuvia.
Mainittakoon tässä alkuun, että suurin osa näistä patsaista sijaitsee koulujen sisätiloissa, jonne ei ole aivan vapaa pääsy. Itse olen lähes kaikilla kuvauskerroilla kysynyt luvan koulun johtoportaalta. Kannattaa aina ilmoittautua kansliaan, jos aikoo käydä ihastelemassa koulujen taideteoksia.
Talouskoululta liikkeelle
Tampereen palvelualan ammattiopiston (sijaitsee todella hienossa, arvostetun Wivi Lönnin suunnittelemassa talossa vuodelta 1904) on J.V. Snellmanin rintakuva. Materiaaliltaan patsas näyttää olevan kipsiä. Yritin saada selkoa signeerauksesta, mutta se on liian epäselvä. Vuosilukuna näyttää puolestaan olevan 1960.
Pystin tilapäinen sijainti neuvotteluhuoneen ikkunalaudalla oli hieman haasteellinen, joten siirsimme Snellun seinän vieressä olevan lipaston päälle. Siitähän tuli hieno alusta ja taustakin seuraavalle kuvalle:
Pystin tilapäinen sijainti neuvotteluhuoneen ikkunalaudalla oli hieman haasteellinen, joten siirsimme Snellun seinän vieressä olevan lipaston päälle. Siitähän tuli hieno alusta ja taustakin seuraavalle kuvalle:
Aleksanterin kirkkopuiston kouluissa
Aleksanterin koulun juhlasalin ikkunalla on Elias Lönnrotin rintakuva. Tässä muotokuvassa ei näkynyt signeerausta lainkaan, joten en pysty siitä enempää kertomaan.
Sen vieressä on marmorinen satusetä Zachris Topeliuksen rintakuva. Se on vuodelta 1898. Tekijä on joku kuuluisasta Tawaststjernan suvusta.
Tampereen yhteiskoulun käytävillä on Nina Ternon versio Mannerheimin ratsastajapatsaasta, nimeltään Marsalkan ratsukuva. Sen vuosiluku on 1961.
Siinä vieressä ikkunalaudalla on veistos naishahmosta. Tekijästä ei ole tietoa, vaikka signeeraus löytyykin. Ylemmässä kerroksessa on rintakuva. Tuosta naishahmosta tuli napattua sen verran huonot kuvat, että laitetaan ne kuvat sitten johonkin seuraavaan päivitykseen. Samoin rintakuvasta, kunhan sen ehtii käydä kuvaamassa.
Vieressä olevan toisen koulurakennuksen sisällä en ole käynyt enkä tiedä onko siellä patsaita. Koulun edustallahan pönöttää rintakuvakavalkadissakin nähty Heikki Konttisen veistämä Eino Sakari Yrjö-Koskisen isokokoinen muotokuva.
Yrjö-Koskiset ovat olleet kansakuntamme tärkeimpien ja tunnetuimpien (Lönnrot, Snellman, Runeberg, Topelius, Kivi, Sibelius) ohella suosittuja patsaiden kohteita. Einoa tullaan näkemään vielä lisää näissä päivityksissä ja alempana vuoron saa isä-Yrjö.
Tampereen klassillinen lukio on ollut remontissa ja tovi sitten olleen Tampere-päivän yhtenä tapahtumana oli avoimet ovet rempattuun kouluun. Myös uutta yhdysputkea pääsi testaamaan. Koulun tiloista löytyi Patsaanmetsästäjällekin kiintoisia kuvattavia.
Kieliluokkien kerroksessa oli tuomiokirkon puoleisella seinällä ikkunoiden välissä Snellman ja Lönnrot. Olivat niin korkealla, että kuvat sain otettua, mutta signeeraukset jäivät haaveheksi.
Kerrosta ylempänä, kuvaamataidon luokassa, oli myös Snellmanin rintakuva. Siitä oli aikoinaan mennyt silmä rikki, joten oppilaat ja opettaja olivat tuunanneet pystin oikein perusteellisesti ja muuttaneet suomalaislegendan kiinalaiseksi merirosvoksi.
Kuvisluokasta löytyi myös Nefertiti ja pari muuta klassista veistosta.
Kolmoskerroksen aulan nurkassa oli Evert Porilan vuonna 1926 veistämä K. Jaakkolan eli koulua vuosina 1905-23 rehtorina johtaneen Kaarle Kustaa Jaakkolan marmorinen rintakuva.
Nurkan takaa, huoneesta, joka lienee luku- tai ryhmätyötilan ja käsikirjaston jonkinlainen risteymä, löytyi hyllyn päältä kaksi muotokuvaa. Vasemmanpuoleinen on Johannes Haapasalon veistämä Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen rintakuva.
Kuten jo tuolla ylempänä mainitsin, Yrjö oli siis Eino Sakari Yrjö-Koskisen isä ja lisäksi myös senaattori, professori, historioitsija ja kirjailija. Hän syntyi vuonna 1830 Vaasassa ja sai nimen Georg Zacharias Forsman. Hän oli suomalaisuusmies ja käytti kirjailijana nimeä Yrjö Koskinen, joka oli suomennos hänen nimestään. Vuonna 1882 hänestä tuli virallisesti Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.
Yrjö-Koskisen vieressä oli Aukusti Veuron veistämä Aleksis Kiven pääkuva. Tästä patsaasta tehdyn toisen version voi nähdä Forssassa. Niitä on varmaan muuallakin, olihan Veuro lähellä voittaa itselleen Kiven muistomerkkityön Helsinkiin.
Clasuun tutustumassa
Tampereen klassillinen lukio on ollut remontissa ja tovi sitten olleen Tampere-päivän yhtenä tapahtumana oli avoimet ovet rempattuun kouluun. Myös uutta yhdysputkea pääsi testaamaan. Koulun tiloista löytyi Patsaanmetsästäjällekin kiintoisia kuvattavia.
Kieliluokkien kerroksessa oli tuomiokirkon puoleisella seinällä ikkunoiden välissä Snellman ja Lönnrot. Olivat niin korkealla, että kuvat sain otettua, mutta signeeraukset jäivät haaveheksi.
Kerrosta ylempänä, kuvaamataidon luokassa, oli myös Snellmanin rintakuva. Siitä oli aikoinaan mennyt silmä rikki, joten oppilaat ja opettaja olivat tuunanneet pystin oikein perusteellisesti ja muuttaneet suomalaislegendan kiinalaiseksi merirosvoksi.
Kuvisluokasta löytyi myös Nefertiti ja pari muuta klassista veistosta.
Kolmoskerroksen aulan nurkassa oli Evert Porilan vuonna 1926 veistämä K. Jaakkolan eli koulua vuosina 1905-23 rehtorina johtaneen Kaarle Kustaa Jaakkolan marmorinen rintakuva.
Nurkan takaa, huoneesta, joka lienee luku- tai ryhmätyötilan ja käsikirjaston jonkinlainen risteymä, löytyi hyllyn päältä kaksi muotokuvaa. Vasemmanpuoleinen on Johannes Haapasalon veistämä Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen rintakuva.
Kuten jo tuolla ylempänä mainitsin, Yrjö oli siis Eino Sakari Yrjö-Koskisen isä ja lisäksi myös senaattori, professori, historioitsija ja kirjailija. Hän syntyi vuonna 1830 Vaasassa ja sai nimen Georg Zacharias Forsman. Hän oli suomalaisuusmies ja käytti kirjailijana nimeä Yrjö Koskinen, joka oli suomennos hänen nimestään. Vuonna 1882 hänestä tuli virallisesti Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.
Yrjö-Koskisen vieressä oli Aukusti Veuron veistämä Aleksis Kiven pääkuva. Tästä patsaasta tehdyn toisen version voi nähdä Forssassa. Niitä on varmaan muuallakin, olihan Veuro lähellä voittaa itselleen Kiven muistomerkkityön Helsinkiin.
Muutama viikko kuvausreissun jälkeen kävelimme Clasun ohi ja huomasin, että koulun seinään oli kiinnitetty muistolaatta. Se on koulun entisen oppilaan Pertti Ollikan tekemä ja esittää koulusta ylioppilaaksi päässyttä ja sittemmin opetusministeriksi edennyttä Reino Oittista, jota myös peruskoulun isäksi kutsutaan.
Siinäpä kaikki tällä kertaa. Lisää on kuitenkin tiedossa jo lähiaikoina, pysykäähän taajuudella!
Siinäpä kaikki tällä kertaa. Lisää on kuitenkin tiedossa jo lähiaikoina, pysykäähän taajuudella!
Oh, onpas koulujen kätköissä vaikka mitä hienoa! Niitä tulee harvemmin edes ajatelleeksi saatikka että oppilaana olisi silloin joskus muinoin kiinnittänyt niihin huomiota (en edes muista, onko meidän kouluissa ollut patsaita). Mielenkiintoista! Mukavaa, että pääsit nämä kuvaamaan.
VastaaPoista