Tampereella on yksi Essi Renvallin teos. Atlas-tyttö sijaitsee Marianpuistossa, Pyynikin kaupunginosassa. Tässä teoksessa Renvall on käyttänyt kultaista väriä tavallista pronssista patsasta elävöittämään.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Veistos esittää nuorta lyhythihaiseen leninkiin pukeutunutta naista seisomassa jalustalla kultasandaaleissaan. Vasemmassa kädessään hänellä on puola, josta ohut kultalanka johtaa koholla olevaan oikeaan käteen. Naisella on kullattu riipus kaulassaan. Atlas on satiinipohjainen kangassidos, jota käytetään lähinnä vuorisilkissä. Atlas on ollut myös Suomen Trikoo Oy:n virallinen tuotemerkki vuosina 1913-1960. Suomen Trikoo Oy lahjoitti veistoksen kaupungille yhtiön 50-vuotisen toiminnan muistoksi. Teos sijoitettiin Mäntypuistoon, jolloin se jäi yhtiön kolmen tehtaan muodostaman kolmion keskelle. Suomen Trikoolla oli tehtaat Pyynikillä, Satamakadulla ja Onkiniemessä. Atlas-tyttö paljastettiin 12.11.1954."
Hieno teos ja hienolla paikalla. Tosin aika kova liikenne siitä pöristää ohi jatkuvalla syötöllä. Silti lähellä oleva hieman pieni ja vanhanaikainen leikkipuisto on ollut aina kovassa suosiossa meidän perheen pienimpien kohdalla.
Seuraavaksi Jyväskylään, jossa on samoihin aikoihin julkaistu Kalevalainen nainen, jonka esittelin kesällä. Jutun kokonaisuudessaan voi lukea täältä!
Jyväskylän kaupunginmuseon sivuilta:
"Kalevalaisen naisen muistomerkki edustaa Suomen kansalliseepoksen uustulkintaa. 1950-luku oli jälleenrakentamisen ja tulevaisuudenuskon aikaa ja äitiys oli arvossaan. Teoksen tilasivat ja valmistuttivat Jyväskylän kalevalaiset naiset. Järjestö lahjoitti veistoksen kaupungille vuonna 1954. Veistoksen jalustassa on teksti: Kalevalaista naista kunnioittaakseen pystyttivät tämän vuonna 1953 Jyväskylän kalevalaiset naiset."
Kuten jo heinäkuussa sanoin, aika hassun näköinen on tuo patsaan alaosa. Varpaat ovat nopeasti hutaistut ja niiden edessä on ihmeelliset nypyt. Myös maahan asti ulottuva hameen helma on oudon näköinen. Eipä sillä, silti hieno patsas!
Seuraavaksi Jyväskylään, jossa on samoihin aikoihin julkaistu Kalevalainen nainen, jonka esittelin kesällä. Jutun kokonaisuudessaan voi lukea täältä!
Jyväskylän kaupunginmuseon sivuilta:
"Kalevalaisen naisen muistomerkki edustaa Suomen kansalliseepoksen uustulkintaa. 1950-luku oli jälleenrakentamisen ja tulevaisuudenuskon aikaa ja äitiys oli arvossaan. Teoksen tilasivat ja valmistuttivat Jyväskylän kalevalaiset naiset. Järjestö lahjoitti veistoksen kaupungille vuonna 1954. Veistoksen jalustassa on teksti: Kalevalaista naista kunnioittaakseen pystyttivät tämän vuonna 1953 Jyväskylän kalevalaiset naiset."
Kuten jo heinäkuussa sanoin, aika hassun näköinen on tuo patsaan alaosa. Varpaat ovat nopeasti hutaistut ja niiden edessä on ihmeelliset nypyt. Myös maahan asti ulottuva hameen helma on oudon näköinen. Eipä sillä, silti hieno patsas!
Kotkan keskustassa on tunnettu teos, Kotkan pojat. Nyt vaihtui päähahmot naisista miehiksi.
Kotkan sivuilta löytyi tällainen tekstinpätkä:
"Veistoshankkeen alullepanija oli kaupunginjohtaja K.R. Lindgren, joka halusi Kotkan kasvua kuvaavan monumentin kaupungintalon nurkalle. Kaupunginhallitus myönsi vuonna 1947 määrärahan kuvapatsaan hankkimista varten. Taiteilijaksi valittiin Essi Renvall, jolta tilattiin luonnoksia vuonna 1948. 28.7.1951 paljastettu veistos edustaa suomalaista realistista kuvanveistoperinnettä."
Aika korkealla ovat isän housut. Lienevät työhousut, tai sitten tuon ajan muotia.
Helsingistä löytyy kaksi Renvallin teosta. Ensimmäinen on Töölössä, Kisahallia vastapäätä oleva Kalapoika, joka niin helposti ohitetaan sen pienen koon ja sijainnin vuoksi, vaikka siihen helposti voisi kompastua.
Hamhelsinki-sivuilta:
"Essi Renvallin Kala ja poika -veistos ja vesiallaskokonaisuus toteutettiin Mannerheimintien ja Kammionkadun (nyk. Sibeliuksenkatu) kulmaukseen 1940-luvulla. Veden suuren kulutuksen ja likaantumisen vuoksi suihkukaivo muutaman vuosikymmen kuluttua jätettiin kuivilleen ja veistos siirrettiin varastoon.
Värimosaiikkipalasilla koristeltu vesiallas oli tyhjillään, kunnes keväällä 2004 suihkulähteen korjauksen ja vesitekniikan uudistamisen yhteydessä taloyhtiö palautti kalalla ratsastavan pojan takaisin paikoilleen. Kesäisin jälleen vesi suihkuaa hauen näköisen kalan suusta Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulmauksessa."
Toinen on yksi tunnetuimmista patsaista Helsingissä, Rauhanpatsas, joka sijaitsee matkalla Eteläsatamasta Kaivopuistoon. Tästä patsaasta ei ole koskaan tullut otettua selkeää kuvaa, joten laitan toistaiseksi tähän yhden pimeän kuvan. Ja tietty tekstinpätkän:
"Essi Renvall on kertonut, että Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle. Veistoksen pronssinen naisfiguuri on 5,35 m korkea ja Vehmaan punaista graniittia olevan jalustan mitat ovat 1,5 x 1,5 x 3 m."
Kotkan sivuilta löytyi tällainen tekstinpätkä:
"Veistoshankkeen alullepanija oli kaupunginjohtaja K.R. Lindgren, joka halusi Kotkan kasvua kuvaavan monumentin kaupungintalon nurkalle. Kaupunginhallitus myönsi vuonna 1947 määrärahan kuvapatsaan hankkimista varten. Taiteilijaksi valittiin Essi Renvall, jolta tilattiin luonnoksia vuonna 1948. 28.7.1951 paljastettu veistos edustaa suomalaista realistista kuvanveistoperinnettä."
Aika korkealla ovat isän housut. Lienevät työhousut, tai sitten tuon ajan muotia.
Helsingistä löytyy kaksi Renvallin teosta. Ensimmäinen on Töölössä, Kisahallia vastapäätä oleva Kalapoika, joka niin helposti ohitetaan sen pienen koon ja sijainnin vuoksi, vaikka siihen helposti voisi kompastua.
Hamhelsinki-sivuilta:
"Essi Renvallin Kala ja poika -veistos ja vesiallaskokonaisuus toteutettiin Mannerheimintien ja Kammionkadun (nyk. Sibeliuksenkatu) kulmaukseen 1940-luvulla. Veden suuren kulutuksen ja likaantumisen vuoksi suihkukaivo muutaman vuosikymmen kuluttua jätettiin kuivilleen ja veistos siirrettiin varastoon.
Värimosaiikkipalasilla koristeltu vesiallas oli tyhjillään, kunnes keväällä 2004 suihkulähteen korjauksen ja vesitekniikan uudistamisen yhteydessä taloyhtiö palautti kalalla ratsastavan pojan takaisin paikoilleen. Kesäisin jälleen vesi suihkuaa hauen näköisen kalan suusta Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulmauksessa."
Toinen on yksi tunnetuimmista patsaista Helsingissä, Rauhanpatsas, joka sijaitsee matkalla Eteläsatamasta Kaivopuistoon. Tästä patsaasta ei ole koskaan tullut otettua selkeää kuvaa, joten laitan toistaiseksi tähän yhden pimeän kuvan. Ja tietty tekstinpätkän:
"Essi Renvall on kertonut, että Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle. Veistoksen pronssinen naisfiguuri on 5,35 m korkea ja Vehmaan punaista graniittia olevan jalustan mitat ovat 1,5 x 1,5 x 3 m."
Aika hienolta näyttää kaupunki tuolla taustalla, vai mitä?
Lahdessa on mediamoguli J.H. Erkon patsas. Siitä kerroin tarkemmin tässä raportissa.
Lahdessa-infosivustolta löysin tällaista infotekstiä:
"Lahden Rotary-klubit lahjoittivat kaupungille J. H. Erkon patsaan, joka paljastettiin runoilijan kuoleman 50-vuotispäivänä 16.11.1956. Erkko on kirjoittanut Hämäläisten laulun, jonka alku on veistoksen jalustassa."
Erkon patsaassa on selkeästi nähtävillä ajankohta: Erkko on siis vuodelta 1956, vain kaksi vuotta Atlas-tytön ja Kalevalaisen naisen jälkeen. Varsin samanoloiset hahmot ovat kaikissa kuvattuina. Erkko tietysti ihan oikeana itsenään, mutta kuitenkin.
Nokian kirkon hautausmaalla on Juntun sukuhauta, jossa on Essi Renvallin tekemä kuvareliefi.
Tässäpä nämä Essi Renvallin julkiset veistokset toistaiseksi. Jokunen on vielä bongaamatta. Sitten kun päivitettävää tulee, niin päivitetään.
Renvall on myös tulossa ensi vuonna ajankohtaiseksi:
"Oulun taidemuseo ja Tampereen taidemuseo järjestävät yhteistyössä kuvanveistäjä Essi Renvallin (o.s. Lähde) tuotantoa laajasti esittelevän takautuvan näyttelyn vuonna 2016. Näyttelyä varten kartoitetaan taiteilijan tuotanto mahdollisimman tarkasti. Museot toivovat yleisön apua yksityiskokoelmissa olevien teosten löytymiseksi.
Tampereen taidemuseo on aloittanut näyttelyyn liittyen Essi Renvallin tuotannon kartoittamisen, teosten etsimisen ja dokumentoimisen. Renvallin teoksia kuuluu useisiin julkisiin kokoelmiin, mutta yleisön apua tarvitaan niiden teosten kartoittamisessa, jotka ovat yksityiskokoelmissa. Teosten omistajat voivat ottaa yhteyttä Tampereen taidemuseoon."
Essi Renvall Biografia:
Essi Renvall oli yksi ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia naiskuvanveistäjiä. Ester ”Essi” Renvall (o.s. Lähde, 3.10.1911 Oulu – 18.10.1979 Helsinki) syntyi Oulussa, jossa hän myös vietti lapsuusvuotensa. Isä oli nahkurimestari ja äiti ompelija. Lähde asui Tampereella vuodesta 1920 syksyyn 1930, jolloin hän aloitti opinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Aikuisikänsä Renvall asui ja työskenteli Helsingissä. Hän meni naimisiin Ben Renvallin kanssa vuonna 1933, mutta erosi miehestään vuonna 1943. Renvallin tuotanto koostuu monumentaaliveistoksista, pienoisveistoksista sekä muotokuvista. Hänen tunnettuja julkisia veistoksiaan ovat mm. Rauhanpatsas Helsingin Kaivopuistossa ja Atlas-tyttö Tampereella Marianpuistossa. Essi Renvall kuoli vuonna 1979. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle. Valokuvaaja Simo Rista on Essi ja Ben Renvallin poika.
Aika hurja tuo Rauhanpatsas. Kovin suuripäinen ja jopa uhkaava, ei niinkään rauhanomainen, kun on niin kookas. Mielenkiintoisia silti nämä kaikki. Kultaiset osat muutamassa patsaassa ovat osuvia.
VastaaPoista