Hietaniemen hautausmaata tutkimassa, osa 6

Maaliskuussa 2020, juuri ennen kuin maailma meni kiinni koronaviruksen takia, käväisin Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla. Aiemmin oli tullut pyörittyä sillä isommalla puolella, nyt menimme vanhempieni kanssa katsomaan sukulaisten hautoja ortodoksiselle hautausmaalle, Ruoholahden sillan ja Mechelininkadun risteykseen. Kun olimme sen puolen tutkineet (siitä kerroin edellisessä päivityksessä), siirryimme isommalle puolelle ja tutkailimme vielä jonkin verran hautausmaan rannan puolta.

Olimme käyneet tällä vanhalla hautausmaa-alueella jo muutamaan kertaan ja niistä löytyviä taiteiluja voi käydä katsomassa aiemmista Hietsu-päivityksistä. Ylläolevista muistomerkeistä Leevi Madetojan ja L. Onervan muistomerkin on veistänyt Kalervo Kallio ja Wegeliuksen muotokuvan Viktor Malmberg. Sundholmien enkelit lienevät Wäinö Aaltosen käsialaa, mutta se pitää vielä tarkistaa. Salomaiden hautakivessä olevan reliefin veistäjästä ei ole tietoa.

Kävelimme suht pikaisesti Uurnalehdon ohitse uuden alueen reunamille. Uurnalehdossa kuvasin Jyrki "Jyräys" Hämäläisen haudan ja siinä olevan näköisreliefin. Jostain syystä olin edellisillä kerroilla mennyt tämän ohi. Nopealla haulla en löytänyt netistä tietoa, kuka tuon reliefin on veistänyt.

Kävelimme rantakaistaa pitkin ja kuvailin veistoksia puolin toisin, sellaisia, joita ei ollut aiemmilla käyntikerroilla tullut vielä nähtyä ja kuvattua.

Viljo Savikurjen veistoksia oli kaksi: ensimmäinen oli Santavirran haudalla.

Toinen oli hieno: Hambergien haudalla makuulla oleva peura, veistettynä mustasta graniitista.

Verner Friströmin veistos on Nyberg-Ström-porukan haudalla.

Lindelöfin hautakiveen on kiinnitetty pronssinen medaljonki, jossa on "taikalamppu" keskellä ouroborosta.

Saxelinien haudalla on marmorinen enkelireliefi.

Munterin hautakiveen kiinnitetyssä reliefissä tyttö rukoilee.

DI-rautatierakentaja Martti Vilukselan mitalin on veistänyt Gerda Qvist. Lähistöllä olevan Gustaf Lönnbeckin muotokuvamedaljongin on tehnyt Johann Friedl, aivan kuin Lönnbeckin veljen Edvininkin.

Maisteri Toivo Immanuel Helon muotokuvamedaljonki on puolestaan Ilmari Launis -nimisen veistäjän käsialaa. Helosta voi lukea wikipediasta lisää.

Rannan puolella olevassa kuusikossa on sirottelualue, jota koristaa Johanna Häiväojan veistos Sinä verhoudut valoon. HAM Helsingin sivuilta:

"Johanna Häiväojan veistos Sinä verhoudut valoon kohoaa jylhien kuusien ympäröimänä Hietaniemen hautausmaan vuonna 2003 käyttöön otetussa muistolehdossa. Enkelin siiven muotoa muistuttavan teoksen materiaalina taiteilija on käyttänyt alumiinipronssia eli kuproalumiinia."

Seuraavaksi löysin nuorena kuolleen runoilija Saima Harmajan sukuhaudan. Sitä koristaa Johannes Haapasalon veistos Runotar. Kirkko ja kaupunki -lehden nettisivuilta löysin tällaisen tekstinpätkän, jonka laitan tähän luettavaksi:

"23-vuotiaana tuberkuloosiin kuollut Saima Harmaja saattaa olla niin tunnettu osittain siksi, että hän sopii täydellisesti myyttiin kärsivästä, sydämensä särkeneestä ja kutsumustietoisesta runoilijasta. Osan kunniasta saa runoilijan äiti Laura Harmaja, joka tyttärensä kuoltua julkaisi samoissa kansissa tämän runoja, kirjeitä ja kokonaisuuteen sopivia katkelmia päiväkirjoista. Harmajan runoja näkee usein siteerattavan kuolinilmoituksissa. Varsinkin elämänsä lopulla, pitkään sairastelleena, hän kirjoitti kuolemasta sylinä, rauhan ja vapautuksen tilana."

Karu meininki ollut kanslianeuvos, professori Leo Harmajan ja vaimonsa Lauran elämässä nuo pari vuotta ennen toista maailmansotaa. Ensin kuoli vuonna 1936 tytär Outi Talvitie, joka oli aviossa myöhemmin synnytys- ja lastentautien erikoislääkärinä mainetta saavuttaneen Yrjö Talvitien kanssa. Vuotta myöhemmin kuoli pikkusisko Saima. Leo ja Laura Harmaja sekä Outi Talvitie ovat tässä haudassa, kuten on myös Outin kuolemaan johtaneessa synnytyksessä syntyneen tytär-Outin aviomies Matti Piirto.

Viimeisinä bongasin ja kuvasin Ernst Linko -nimisen pianistin ja säveltäjän haudan, jossa on myös vaimonsa, laulaja Lahja Linkon ja tytär, oopperalaulaja Liisa Linko-Malmion viimeiset leposijat. Linkon wikipedia-sivulta löytyy lisää tietoa.

Usko Nyströmin veli oli I.K. Inha ja Usko itse oli arkkitehti, jonka suunnittelemia ovat mm. Imatran valtionhotelli sekä Kotkan ja Porin vanhat koulut. Wikipediasta lisätietoa.

Viljo Kojon haudan kuvasin myös. Kojo oli kirjailija, toimittaja ja kuvataiteilija. Hänen muotokuvansa on tehnyt Gunnar Finne.

Aune Simolan vuonna 1964 veistämä Jeesusta ja kahta lasta kuvaava pienoisveistos on Kimmo ja Brita Tulosen haudalla.

Näihin kuviin ja tunnelmiin on mukava päättää tämänkertainen reissumuistelu.