Johan Gustaf Hellstén syntyi nykyisen Hämeenkosken alueella, vanhempien kauppamatkalla Lahteen, vuonna 1870. Vuonna 1887 aloittaessaan lukion hän suomensi nimensä siihen muotoon, jossa me sen hyvin tunnemme.
Paasikivi oli yksi Suomen kautta aikojen merkittävimmistä poliitikoista, joka eteni aina oikeustieteen tohtorin arvosta pankinjohtajaksi ja muutaman pääministerikauden kautta aina tasavallan presidentiksi vuonna 1946. Presidenttinä Paasikivi pysyi lähes kuolemaansa saakka.
Itselle Paasikivi tuli tutuksi vanhasta 10 markan setelistä. Siinähän sai paperia taittamalla äijän korvasta tehtyä hiiren.
Tässä muutamia Paasikiven muistoksi tehtyjen muistomerkkien kuvia, joita olen napsinut matkan varrella. Ensin julkiset möhkäleet ja sitten siistit sisätyöt (pienen poikkeuksen kera toki):
 |
| Veikko Leppänen: J.K. Paasikivi (Lahti, Erkonpuisto 1961) |
 |
| Veikko Leppänen: J.K. Paasikivi (Lahti, Erkonpuisto 1961) |
 |
| Veikko Leppänen: J.K. Paasikivi (Tampere, Työväenopisto Sampola 1961) |
 |
| Veikko Leppänen: J.K. Paasikivi (Kerava 1970) |
 |
| Veikko Leppänen: J.K. Paasikivi (Kerava 1970) |
 |
| Harry Kivijärvi: Itä ja länsi (Helsinki 1980) |
 |
| Harry Kivijärvi: Itä ja länsi (Helsinki 1980) |
 |
| Sisko Petäjä: J.K. Paasikiven reliefi (Tampere 1970) |
 |
| Essi Renvall: J.K. Paasikivi (WSOY:n kokoelmat 1950-luku) |
 |
| Essi Renvall: J.K. Paasikivi (WSOY:n kokoelmat 1950-luku) |
 |
| Yrjö Liipola: J.K. Paasikivi (Helsinki, yliopisto 1951) |
Siinäpä kaikki tällä kertaa.
Minäkin muistan sen setelin, josta korvasta sai hiiren. Hah!
VastaaPoistaEn tiennytkään, että Paasikivi oli suomentanut nimensä.
Aika hassu tuo Itä ja länsi, mutta paasikivethän siinä ovat.
Hei,
VastaaPoistaHieno blogi. Yksi JK Paasikiven pronssinen rintakuva oli 80-luvun puolenvälin tienoilta lähtien SYP:n pääkonttorissa. Tietäisiköhän Nordean-porukka minne fuusioiden jälkeen joutunut. / Olli