Hyvää Aleksis Kiven ja Suomen kirjallisuuden päivää!

Lokakuun 10:s päivä on tunnetusti sekä Aleksis Kiven syntymäpäivä että Suomen kirjallisuuden juhlapäivä. Itselleni se on myös armeijan päätöspäivä vuosien takaa sekä ankallistaiteilija Don Rosan tapaamispäivä muutama vuosi sitten.

Tässä juhlapäivityksessä keskitytään Aleksis Kiveen ja hänestä veistettyihin muistomerkkeihin, joita on tässä blogissa nähty jo aikamoinen määrä. Silti ne on ihan hyvä kerätä ns. yksiin kansiin.

Tunnetuin patsaista on tietenkin Wäinö Aaltosen veistämä teos Helsingin keskustassa. Wikipedia kertoo tästä patsaasta näin:

"Aleksis Kiven muistopatsas on Wäinö Aaltosen veistämä pronssipatsas Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla.Veistos paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta 1939 hieman ennen talvisodan puhkeamista. Aaltonen oli tarjonnut kilpailuun rohkean kubistista ehdotusta, mutta vaihtoi tilaajien toiveesta perinteisempään muistomerkkityyliin."

Aaltonen sai tilaustyön, vaikka voiton kilpailussa vei Aukusti Veuro, Aaltosen lanko ja hänen veistostensa valaja. Veurolle, joka luopui Helsingin-kisan voitostaan, annettiin lohdutukseksi mahdollisuus pystyttää veistoksensa Kiven kotikylään Nurmijärvelle. Veuro teki myös patsaastaan pieniä muotokuvaversioita, joista yksi on Forssassa ja yksi Tampereella Klassillisen lukion sisällä.

Tuusulassa, museon sisäänkäynnin kupeessa on Armas Tirrosen tekemä Aleksis Kiven pronssinen reliefi. Se on veistetty ja julkaistu vuonna 1972.

Museon edustan puistossa on Alpo Sailon aloittama ja hänen leskensä Nina Sailon viimeistelemä Aleksis Kivestä kertova patsas nimeltä Metsänpoika. Se pystytettiin paikalleen vuonna 1984. Tuusulan nettisivut kertoivat aikoinaan näin (en enää löytänyt tämän tekstin sivua):

"Metsänpoika-patsas paljastettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.1984, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta kansalliskirjailijamme syntymästä. Patsas on Alpo ja Nina Sailon suunnittelema. Patsas esittää kansalliskirjailijamme vahvana ja erähenkisenä miehenä. Metsästys ja metsissä samoilu kuuluikin Aleksis Kiven harrastuksiin."

Tuusulan kirkon hautausmaalla puolestaan on Kiven hauta, jonka muistokiven on suunnitellut Orimattilassa syntynyt Erland Stenberg.

Samaisen Stenbergin veistämä Kiven rintakuva löytyy Helsingin yliopiston juhlasalin toisesta lämpiöstä.

Tampereella on patsas nimeltään Runoilija ja muusa. Sen on myös veistänyt Wäinö Aaltonen. Wikipedia kertoo patsaasta näin:

"Runoilija ja muusa on Wäinö Aaltosen vuosina 1926–1928 veistämä Aleksis Kiven muistomerkki Tampereen vanhan kirjastotalon edustalla. Veistos paljastettiin Hämeen heimojuhlien yhteydessä heinäkuun lopussa 1928. Allegorisessa veistoksessa runouden henki siunaa runoilijaa taiteilijan kutsumukseensa, ja runoilija nostaa oikean kätensä sydämensä kohdalle. Teos oli Suomen henkilömuistomerkeistä ensimmäinen, jossa aihetta kuvattiin vertauskuvallisesti. Ihmishahmojen liikkeet suuntautuvat useampaan suuntaan, kierteisesti ylhäälta alas, mutta myös päinvastoin. Hahmot ovat Aaltoselle tyypillisesti suuripäisiä, korkeaotsaisia ja pienikätisiä sekä -jalkaisia. Miehen vartalo on atleettinen, naisen taas tyylitelty korkealle sijoitettuine rintoineen. Jalustassa on lyyra runouden vertauskuvana ja reliefikuva Kivestä. Niiden ohessa on myös ote Seitsemästä veljeksestä: 'Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen hän katseli'."

Tässä vielä lista niistä Kiven patsaista, joita en ole ehtinyt kuvaamaan:

Wäinö Aaltosen muotoilema Aleksis Kiven muotokuvapää Turun kaupunginteatterin edustalla liittyy Helsingin Rautatientorilla sijaitsevaan Aleksis Kiven muistomerkkiin. Mäntän keskustorilla on Kubistinen Aleksis Kivi, Helsingin muistopatsaan pienempi, kubistinen versio.

Erland Stenbergin rintakuvasta on versio myös Helsingin Kansallisteatterin sisällä. Johannes Haapasalon rintakuvia on ainakin Helsingissä Eteläsuomalaisen osakunnan tiloissa ja Lahden taidemuseon kokoelmissa.

Yrjö Liipolan Metsänpoika-veistos sijaitsee Venäjän puolella Viipurissa. Se on vapaan lyyrisesti Kivi-aiheinen.

Aleksis Kivi Fact File:

Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall) (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit(1864) ja runoja.

Kiven teksteissä on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Kivi kykeni luomaan usealla kirjallisuuden alalla korkeatasoisen tuotannon aikana, jolloin suomenkielisen kirjallisuuden perinnettä, kansanrunoutta lukuun ottamatta, ei ollut olemassa. Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. 1900-luvun alun Kivi-renessanssista alkaen hän on ollut Suomen kansalliskirjailija.

Lähde: Wikipedia