Kuten arvelin, oli Minna Canthin kutreille vappuna asetettu kukkaseppele.
Vappuaattona oli kaunis ilma (kuten yllä olevasta kuvasta näkyy), mutta juuri sillä hetkellä, kun ohitimme Tampere-veistoksen, iski pilvi auringon eteen. Eipä sillä, vaikuttava ilmestys tämä patsas on joka kerta, satoi tai paistoi.
Kuun ensimmäisenä maanantaina oli jälleen huippusää. Olin aiemmin huomannut, että Tammerlampeen oli tullut uusi, Helsingistä tuttu Tommi Toijan pissaava poika -veistos. Joten ei muuta kuin kävelyreissulla siihen suuntaan teosta katselemaan. Ensin vastaan tuli kuitenkin Matto ja pallo.
Kännyköiden kamerat ovat kaikesta hehkutuksesta huolimatta aika surkeita. Tämä uusi hienous kaupunkimme taiteessa, eli Kukkulan kuningas ei tallentunut toivotulla tavalla. Toisaalta, onpahan syy mennä tuosta ohitse järkkärin kanssa.
Aleksanterin kirkon edustalla oleva Kevät-suihkulähde oli saanut veden suihkuamaan, mutta ajanpuutteen takia en saanut siitä uusia kuvia. Kunhan vielä asettavat sen ympärille kukat niin johan kelpaa nautiskella näkymistä.
Sama juttu kävi Näsinpuiston porttina toimivan Näsinkallion suihkukaivon kohdalla. Suihkut näkyvät kauas, pitääpä yrittää ehtiä ihastelemaan lähempää.
Maanantaina ehdin vielä yhdelle patsaalle, tällä kertaa vuorossa oli Runoilija ja muusa Vanhan kirkon puistossa. Taattua Wäinö Aaltosen laatua tämäkin.
Sää vaihtui näiden jälkeen sateiseksi ja harmaaksi, joten näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti