Tämä Juvan osio tässä blogissa on siitä erityinen, että kyseessä on ensimmäinen esittelemäni kuvanveistäjä, joka on vielä elossa ja työstänee edelleen uusia taideteoksia. Näiden sanojen myötä ei muuta kuin eteenpäin kohti hienoja veistoksia.
Olin ensimmäistä kertaa tutustumassa Saarijärveen vapun tienoilla 2008. Ennen kuin menimme tulevan appiukkoni mökille, kävimme keskustassa mm. nauttimassa jäätelöt, olihan ilma hienon aurinkoinen. Istahdimme paikallisen legendan mukaan nimetylle Paavon aukiolle. Siellä aikaansa viettivät myös pienessä laitamyötäisessä olleet miekkoset. Pari kuvaa kehdattiin ottaa, mutta ei sen enempää. Eipä silloin ollut kyllä syytäkään tuota Juvan veistosta enempää kuvailla. Mutta kyllähän näillä pärjätään.
Luonnonvoimaa-sivut kertovat näin:
"Taiteilija Kari Juvan tekemä pronssinen Alkuvoima-veistos
on vuodelta 1990. Veistos sijaitsee Paavon aukiolla. Teoksessa on
figuratiivinen henkilöhahmo. Kaupungin asettama patsastoimikunta, joka vieraili
viiden taiteilijan luona. Tilaus Juvalta. Tavoitteena korostaa kaupungin
keskustaa, merkitä keskus. Rahoittajina kaupungin lisäksi liikelaitokset.
Teksti hahmon takana: USKO PAAVO KAIKKI TULEE JUMALALTA. Laatta jalustassa:
Tämä kuvanveistäjä Kari Juvan Alkuvoima-veistos on paljastettu 30.6.1990.
Saarijärven kaupunki kiittää patsashankkeen rahoittajia ja tukijoita. Nimet.
Sign. Kari Juva -90."
Sitten oli kuvausvuorossa Ilmatar, joka oli siirretty MTV3:n pääoven kupeesta Ilmalantorilta firman toimitalojen väliseen pikkupuistikkoon. Siinä se todellakin pönötti vuosien ajan, ilman että siihen liiemmin kiinnitin huomiota. Kun en vielä ollut Juvan tyylin hirveän suuri fani. Enemmän mieltä lämmitti - ja lämmittää edelleen - realistiset teokset, mutta mieli on lämmennyt pikku hiljaa näille veistoksille.
Helsingin taidemuseon sivuilta:
Ilmattaren tarina Kalevalassa: Aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa eikä maailma ollut vielä muotoutunut. Ainoa elävä olento oli Ilmatar, ilman impi. Hän ikävystyi yksinäiseen elämäänsä ja laskeutui alkumereen uiskentelemaan. Ilmatar tuli raskaaksi merestä ja myrskystä, mutta kun lapsi ei vielä 700 vuoden jälkeenkään ottanut syntyäkseen, Ilmatar tuli surulliseksi ja nousi itkemään. Silloin lintu lensi hänen polvelleen ja teki siihen pesänsä. Lintu muni kuusi kulta- ja yhden rautamunan. Ilmatar liikautti polveaan ja munat vierähtivät veteen ja rikkoutuivat. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Aika kului, ja vieläkin lapsi pysyi Ilmataren mahassa. Lopulta lapsi päätti tulla sieltä omin avuin ulos. Näin oli vihdoin syntynyt Väinämöinen, tietäjä ja mahtimies.
Kari Juvalla on laaja julkinen tuotanto: 'Hänen teoksissaan tyylitellyt hahmot usein lähestyvät abstraktia muotoa kuin jonkinlaisen valovaikutuksen tai sulautumisen johdosta.'(Pessi Rautio 1995). Juvan muita teoksia ovat mm. Thalia ja Pegasos Kalliossa, Tannerin portti Sörnäisissä ja Lukusali Töölössä."
Nämä kaksi yllä nähtyä Juvan veistosta olivat pitkään ainoat, jotka oli tullut kuvattua. Kun tämä blogi pääsi vauhtiin, tuli käytyä tutkailemassa ja kuvaamassa muutama lisää, niitä kun on jonkin verran Helsingissä ja lähialueilla. Muutamat ns. ikuisuusprojektit pois päiväjärjestyksestä, niistä ensimmäisenä Leppävaaraan vuonna 1997 pystytetty suihkukaivoveistos.
Lämmin sade -veistos on kesän ajan aika hyvin pensaiden takana piilossa, ellei sitten kulje Lähivakuutus-talon puolelta kulkevaa jalkakäytävää. Me useimmiten kuljemme autolla toiselta puolelta eikä teosta ole siis helppo havaita. Kuvaushetkellä syksy kävi jo vahvasti kohti talvea, pensaat oli pätkitty pois ja suihkukaivo peitetty. Vain veistos seisoo aitiopaikalla, katsomassa Lepuskin liikerakennuksia ja Kehä I:n liikennettä.
Espoon Aurora -nettisivustolta löytyi pieni tekstinpätkä:
Lämmin sade -veistos on kesän ajan aika hyvin pensaiden takana piilossa, ellei sitten kulje Lähivakuutus-talon puolelta kulkevaa jalkakäytävää. Me useimmiten kuljemme autolla toiselta puolelta eikä teosta ole siis helppo havaita. Kuvaushetkellä syksy kävi jo vahvasti kohti talvea, pensaat oli pätkitty pois ja suihkukaivo peitetty. Vain veistos seisoo aitiopaikalla, katsomassa Lepuskin liikerakennuksia ja Kehä I:n liikennettä.
Espoon Aurora -nettisivustolta löytyi pieni tekstinpätkä:
"Lähivakuutus-yhtiön 80-vuotisjuhlien yhteydessä
paljastettu ja yhtiön toimitalon edustalle sijoitettu veistos."
Sitten tulikin jo talvi ja kuvaushetket olivat kortilla. Onnistuimme kuitenkin nappaamaan kahdesta "Juvasta" kuvat, jotta tämä oma osio tuli mahdolliseksi. Ensimmäisenä vuoron sai Lastenklinikan pihamaalla Helsingin Töölössä oleva Katse tulevaisuuteen -veistos. Ensin putsasin ja kuvasin Walter Runebergin patsaan Danaidit, joka on lähempänä Stenbäckinkatua ja sitten päätin mennä vielä kuvaamaan pihamaalla lumen keskellä olleen Juvan teoksen.
Rämmin hankeen ja huidoin enimmät lumet auton lumiharjalla. Sen jälkeen olikin mukava napata jokunen kuva tästä helposti Juvan työksi tunnistettavasta teoksesta.
Helsingin taidemuseon sivuilta:
"Kari Juvan teoksessa äiti kohottaa
ilmaan lapsensa, joka on imeväisen kokoinen mutta muutoin hahmoltaan jo
täysikasvuinen. Veistos symboloi vanhempien keskeistä roolia lapsen
kehityksessä ja kasvussa aikuiseksi. Juva on käsitellyt äiti ja lapsi -teemaa
myös varhaisemmissa teoksissaan.
Äitiä ja lasta esittävä teos on kunnianosoitus henkilöille, jotka loivat Suomeen korkeatasoisen lasten ja nuorten terveydenhuollon. Teos hankittiin keväällä 2007 perustetun patsastoimikunnan toimesta. Hankkeen rahoittajia ovat Signe och Ane Gyllenbergs Stiftelse, Suomen Kulttuurirahasto, Niilo Helanderin Säätiö, Lemminkäinen Oyj, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Lastentautien Tutkimussäätiö, Paulon Säätiö sekä Arvo ja Lea Ylppö Säätiö. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kustansi patsaan perustustyöt ja taiteilija Juva luopui osasta palkkiotaan.
Katse tulevaisuuteen on sijoitettu Helsingin Taka-Töölöön Hyksin Lastenklinikan pihamaalle. Veistos paljastettiin 18.9.2008. Se ei kuulu Helsingin taidemuseon kokoelmaan."
Viimeisimpänä vuoron sai Töölön kirjaston edustalla sijaitseva Lukusali, jonka senkin on nähnyt lukuisia kertoja, mutta ei ole sen enempää sille ajatusta uhrannut, ennen kuin oli syytä. Pääkaupungin lumitilanne oli vaikea autoilevalle patsasmetsästäjälle, mutta onneksi avustava metsästäjä onnistui loikkaamaan autosta toisella yrittämällä (ensimmäinen yritys - parkkeeraaminen patsaan eteen - oli nolo tilanne, johon liittyi mm. linja-auto, lumivalli ja liian ahdas Topeliuksenkatu) ja pääsi ottamaan tarvittavat kuvat. Eikä edes tällä kertaa juuttunut lumihankeen, kuten aiemmin :D
Taiteilijan itsensä nettisivuilta:
"Töölön kirjaston edustalla sijaitsevan veistoksen kaksi
tyyliteltyä figuuria esittävät kirjastossa sattumalta toisensa kohdanneita
henkilöitä, joita yhdistää lukuharrastus. Kari Juva on saanut kiitosta
veistostensa plastisesta muotoilusta ja liikkeen vaikutelman yhdistämisestä
raskaisiin massoihin. Töölön uuden sivukirjaston sisäänkäynnin taideteoksesta
järjestettiin 1960-luvun lopulla kilpailu, jonka voitti Kari Juvan ehdotus.
Lukusali-veistos paljastettiin 1972. Veistoksen materiaali on pronssia ja
jalusta on mustaa graniittia."
Kolme Juvan veistosta (Tannerin portti, Thalia ja Pegasos, Johannes Kastaja), jotka sijaitsevat Helsingissä, ovat olleet muutaman ohiajon kohteena näiden patsaanmetsästysviikkojen aikana. Sijainnit ja sääolosuhteet ovat luoneet tähän mennessä ylitsepääsemättömät esteet, mutta toivottavasti asiaan tulee pian muutos ja pääsen päivittämään uudet kuvat tähän osioon. Näiden lisäksi Kontulan kirkon katolla olevan ristiveistoksen haluaisin käydä metsästämässä blogia varten.
Lisää Juvan töitä on nähtävillä ainakin Riihimäellä, Lahdessa, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Onkohan Juvan veistospuisto Raahessa miten pitkään olemassa vai liekö se pysyvä osa tuota pohjoispohjalaisen pitäjän kulttuuritarjontaa?
Kannattaa muuten käydä tutustumassa Juvan nettisivuihin, siellä on gallerioissa miehen taidetta enemmän nähtävillä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAivan ihania patsaita Juvalla. Aluksi ne näyttivät vain samanlaisilta pronssiklönteiltä, mutta nyt niissä on sitä jotakin. Hieno tyyli.
VastaaPoistaJa hyviä kuvia ja muistoja jälleen! :)
Kiitos nopeasti edellisen tekstin (siis Runebergin) jälkeen ilmestyneestä uudesta kirjoituksesta!