maanantai 6. marraskuuta 2017

Taas Helsingissä - hautajaisten jälkeen ehti patsaillekin

Vain pari viikkoa edellisestä pääkaupunkivierailusta oli aika lähteä taas reissun päälle. Tällä kertaa vuorossa olivat myös isäni pikkuveljen hautajaiset, joten ilakoiden en matkaan käynyt. Vein perjantaiaamuna lapset päiväkotiin ja kouluun ja harpoin siitä juna-asemalle. Pendolino oli jälleen luotettavan nopea ja pääsin vauhdikkaasti Tikkurilaan, josta vaihdoin lentokentän kautta matkaavaan lähijunaan. Vanhempieni luona oli tarjolla maukasta kanakeittoa ja ruisleipää.


Siunaustilaisuus vietettiin Vantaalla Pyhän Laurin kirkon viereisessä kappelissa ja setäni tulevalla haudalla. Siinä lähistöllä on myös entisen koripallovalmentajani viimeinen leposija, samalla tontilla edesmenneen äitinsä kanssa. Liinkankaan Jari, tuttavallisemmin Lilli, menehtyi vain hieman ennen setääni, vasta vähän yli 50-vuotiaana.


Tuossa kuvassa meidän korisjengi viimeisimmässä yhteisessä pelissämme vuonna 2007. Lilli ylärivin oikeassa reunassa. Kakkoskoutsimme Kössi ylärivin vasemmassa reunassa. Hän menehtyi jo muutama vuosi sitten, alle 50-vuotiaana.

Viime helmikuussa seitsenkymppisiään juhlineen Seppo-sedän muistelot ja kaffet nautittiin tätini ja hänen perheensä luona Kruununhaassa. Oli mukavaa nähdä sukulaisia pitkästä aikaa, vaikkakin tapaamisen syy olikin vähemmän mukava. Siinä jutustelun lomassa kuulin pari sellaistakin tarinaa, joita en ole aiemmin kuullut. Niille nauroivat yhdessä sedät, tädit ja jälkikasvut.

Parin tunnin turinoinnin jälkeen nappasin mukaan hieman matkaevästä ja lähdin kohti Tampereen-junaa.


Aikaa kuitenkin oli suhteellisen runsaasti, joten ei muuta kuin patsaiden kimppuun. Aloitin bongailun aivan tätini kodin lähikulmalta löytyvästä Gunnar Finnen punagraniittisesta Pellingin retken muistomerkistä.

Helsingin taidemuseon sivuilta:

"Pellingin retkeläisten muistomerkki Kruununhaan Liisanpuistikossa on pystytetty niiden kansalaissodan aikana Helsingistä paenneiden valkoisten muistolle, jotka menehtyivät jäällä Pellingin kohdalla Porvoon saristossa. Punagraniittiin veistetty polvistunutta mieshahmoa esittävä muistomerkki paljastettiin 16.5.1921. Siihen on kaiverrettu 51 nimeä."



Sitten etsin kirjailija Jalmari Finnen kotitalon muistolaatan. Sen on veistänyt Radoslaw Gryta ja se on paljastettu paikallaan vuonna 1999.



Jalmari Finnehän vaikutti Kangasalla ja pääsin tutustumaan hänen muistomerkkiinsä ja sukuhautaansa taannoisella Kangasalan-reissulla, josta raportti täällä ja täällä!

Kansallisarkiston portit olivat auki, joten pääsin vihdoin etsimään Jyrki Siukosen mainiota Viisas hiiri -pienoisveistosta.

Helsingin taidemuseon sivuilta:

"Viisas hiiri on yksi yhdeksästä Helsingin Kulttuurikaupunkisäätiön ja Valtion taideteostoimikunnan Pysähdy ja katso –sarjan hankkeista kulttuurivuonna 2000. Jyrki Siukosen pieni viisas hiiri tutkii ja tekee muistiinpanojaan Kansallisarkistoon johtavilla portailla."



Räpsin muutaman kuvan säätytalon päätykolmiosta, auringon luodessa hienon maiseman Emil Wikströmin veistokselle.


Sen jälkeen kipitin äkkiä yliopiston kirjaston takana olevalle sisäpihalle, josta löytyy yhdeksän Walter Runebergin veistämää seinäveistosta. Ne kuvaavat eri tieteenaloja.

Helsingin taidemuseon sivuilta:

"Gustav Nyströmin suunnittelema Yliopiston kirjaston laajennusosa valmistui vuonna 1905. Rotundaksi kutsutun laajennusosan allegoriset ulkoseinäveistokset, Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria, laati Walter Runeberg, kansallisrunoilijan poika ja monien 1800- luvun lopun monumentaaliveistosten tekijä.





Puolikuun muotoisen seinän pilareita koristavia reliefejä on yhteensä yhdeksän ja ne kuvaavat tieteitä ja taiteita personifioivia naishahmoja. Kunkin rintakuvan alle on lisäksi kirjattu tieteen symboli ja sen latinankielinen nimi. Reliefit palautuvat keskiajalla yleiseen tapaan kuvata seitsemää liberaalia taitoa naishahmoin. Tieteiden symbolit ovat puolestaan modernisoituja versioita aina antiikkiin palautuvista aiheista sekä länsimaisessa kulttuurissa vakiintuneista mielikuvista ja symboleista.





Oikeasta reunasta alkaen Historia ja tiimalasi, Juristica ja valaavannova käsi, Philosofia ja acanthus -kasvi, Ars lyyran ja laakerinlehtien kera, Medicina ja kepin ympärille kiertynyt käärme, Theologia ja pyhä kolminaisuus käärmeen ymparöimänä, Astronomia ja tähti, Physica ja vaaka sekä Historia ja pöllö. Tieteenalojen symbolit kertautuvat lisäksi figuurien hahmoissa pään ympärille sommiteltuina koristeina."





Aika huikean näköisiä veistoksia on Waltsu tuonne seinään nakuttanut. Samoin kuin ne kaikki muut Runebergin veistokset, joita tuolla lähialueella, mm. Aleksanterinkadun varrella, on.

Sellainen reissu tällä kertaa. Seuraavalla kerralla sitten jotain muuta.

1 kommentti:

  1. Voi tuota ihanaa hiirulaista! Aivan mahtava teos. Toisaalta niin on tuo valtava Runeberginkin työ. Upeita kerrassaan!

    VastaaPoista