Paimenpoikaa vastapäätä on Haarlan palatsi, hieno matala kivilinna korkeiden kerrostalojen välissä. Talon pääportaita vahtivat kaksi ilvestä, jotka on veistänyt Richard Rautalin.
Tässä vielä lainaus Wikipediasta, koskien ilveksiä:
"Rakennuksen pääsisäänkäynnin portaikkoa vartioi kaksi Väinö Rautalinin graniitista veistämää ilvestä. Palatsin julkisivua hallitsee kreikkalaisen temppelin muotoinen päätykolmio ja doorilainen tai sen muunnelma toskanalainen pylväikkö."
Heinäkuun kolmantena olin jälleen samoilla nurkilla ja sain vihdoin kuvattua Gunnar Finnen graniittisen reliefin Kansan hyväksi, joka ottaa Hämeenkatua rautatieaseman suuntaan kulkijat vastaan joka päivä Suomen pankin seinässä.
Tampereen taidemuseon sivuilta:
"Aiheeltaan teos sijoittuu talonpoikaisympäristöön. Reliefissä on kuvattuna kuuden kansanomaisesti puetun ihmisen ryhmä. Keskellä seisovalla naisella on lapsi käsivarrellaan. Kuvatuilla henkilöillä on viljanviljelyyn viittaavaa esineistöä käsissään esim. viikate, lyhde, kori ja kylvöastia.
Teos koostuu seinänvärisistä graniittilevyistä, joihin kuva-aihe on veistetty osittain kohokuvana ja osittain upotettuna."
Kun on nähnyt yhden tuollaisen reliefin, voisi sanoa, että on nähnyt ne kaikki. Samanlaisia ovat kaikki tyynni, mutta kyllähän niistä voi vaikka mitä mielenkiintoista ja omaa silmää miellyttävää löytää, ihan kuin pronssisista ja kivisistä patsaistakin.
Lauantaina 13. heinäkuuta lähdimme kävelylle kohti Tallipihaa, siellä oli tarjolla mm. rautalankamusiikkia ja karuselli. Tulipahan pyörittyä aika kovalla vauhdilla menevän karusellin kyydissä jokunen kerta putkeen. Hyvää jäätelöä on myös tarjolla kahviosta.
Tallipihalta menimme ylös Näsinpuistoon. Kun sää oli upea ja aurinkoinen, päätin ottaa muutaman lisäkuvan Yrjö Liipolan osiossa esitellystä Kurun haaksirikon muistomerkistä.
Tähän mennessä viimeisin patsasbongaus oli Pyynikintorin laidalta, jossa sijaitsee F.E. Sillanpään muistomerkki. Kaarina Tarkan käsialaa oleva muistomerkki koostuu kolmesta reliefiseinästä.
Tampereen museon sivuilta:
"Tamperelaistaiteilija Kaarina Tarkan kolmesta reliefiseinästä muodostuvan teoksen aiheena ovat F.E.Sillanpään tuotannon teemat, jotka liittyvät ihmisten elämään hämäläisessä maalaismaisemassa. 'Ihmiset elävät suviyössä tai käyvät miehen tietä reliefimäisesti. Kohtauksista, tilanteista ja kertomuksista muodostuu kokonaisuus, joka heijastelee luontevasti Sillanpään teosten ilmapiiriä', totesi Heikki A. Reenpää patsaan paljastuspuheessaan. Reliefin takaosaan on kaiverrettu Sillanpään teosten nimet ilmestymisvuosineen."
Pakko sanoa, että Sillanpää ei ole koskaan koskettanut minua millään tavoin, eikä tämä muistomerkki tehnyt sen suhteen poikkeusta. Hauskinta taisikin olla kuvaamisen jälkeen seurata, kun pikkumies tasapainoili muistomerkin takana olevalla penkillä ja meni sitten tutustumaan uuteen leikkipuistoon tuossa vieressä.
Seuraava päivitys sisältää huikean Helsingin-reissun satoa. Se julkaistaan toivottavasti hyvinkin lähiaikoina.
Kun on nähnyt yhden tuollaisen reliefin, voisi sanoa, että on nähnyt ne kaikki. Samanlaisia ovat kaikki tyynni, mutta kyllähän niistä voi vaikka mitä mielenkiintoista ja omaa silmää miellyttävää löytää, ihan kuin pronssisista ja kivisistä patsaistakin.
Lauantaina 13. heinäkuuta lähdimme kävelylle kohti Tallipihaa, siellä oli tarjolla mm. rautalankamusiikkia ja karuselli. Tulipahan pyörittyä aika kovalla vauhdilla menevän karusellin kyydissä jokunen kerta putkeen. Hyvää jäätelöä on myös tarjolla kahviosta.
Tallipihalta menimme ylös Näsinpuistoon. Kun sää oli upea ja aurinkoinen, päätin ottaa muutaman lisäkuvan Yrjö Liipolan osiossa esitellystä Kurun haaksirikon muistomerkistä.
Tähän mennessä viimeisin patsasbongaus oli Pyynikintorin laidalta, jossa sijaitsee F.E. Sillanpään muistomerkki. Kaarina Tarkan käsialaa oleva muistomerkki koostuu kolmesta reliefiseinästä.
Tampereen museon sivuilta:
"Tamperelaistaiteilija Kaarina Tarkan kolmesta reliefiseinästä muodostuvan teoksen aiheena ovat F.E.Sillanpään tuotannon teemat, jotka liittyvät ihmisten elämään hämäläisessä maalaismaisemassa. 'Ihmiset elävät suviyössä tai käyvät miehen tietä reliefimäisesti. Kohtauksista, tilanteista ja kertomuksista muodostuu kokonaisuus, joka heijastelee luontevasti Sillanpään teosten ilmapiiriä', totesi Heikki A. Reenpää patsaan paljastuspuheessaan. Reliefin takaosaan on kaiverrettu Sillanpään teosten nimet ilmestymisvuosineen."
Pakko sanoa, että Sillanpää ei ole koskaan koskettanut minua millään tavoin, eikä tämä muistomerkki tehnyt sen suhteen poikkeusta. Hauskinta taisikin olla kuvaamisen jälkeen seurata, kun pikkumies tasapainoili muistomerkin takana olevalla penkillä ja meni sitten tutustumaan uuteen leikkipuistoon tuossa vieressä.
Seuraava päivitys sisältää huikean Helsingin-reissun satoa. Se julkaistaan toivottavasti hyvinkin lähiaikoina.
Joudun taas sanomaan, että reliefit ovat usein tosi tylsiä. Niistä voi kyllä löytää mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta yleensä ne ovat tunnelmaltaan uskonnollisia tai sotaisia.
VastaaPoistaSillanpää-teoksessa hienoa on se, että hänen teoksensa mainitaan siitä. Ei yhtään pöllömpi ajatys käyttää toistenkin kirjailijoiden patsaiden kohdalla.