lauantai 13. lokakuuta 2012

Ensio Seppänen ja vuoden 2009 jälkimmäinen osa

Suunnittelin aluksi, että näitä patsasreissutarinoita voisi julkaista viikon välein, aina perjantaisin. Mutta kun alkuinnostus ja inspiraatio on päällä ja juttua tulee sekä kuvia muokkaantuu, niin pakko tiivistää hieman julkaisutahtia, ainakin näin alkuun. Saapahan paljon vanhaa materiaalia pihalle ja lopulta on pöytä puhdas uusien reissujen raportoinneille. Joten, ei muuta kuin asiaan:

Kesän 2009 lomamatka jatkui niin, että Norjan puolelta lasketeltiin Kautokeinon ja Enontekiön kautta Rovaniemelle, jossa majoituimme tuttuun hotelli Aakenukseen. Kyseisen majoituspaikan lähistöltä, matkalla kohti Rollon keskustaa, löytyi heti ensimmäinen Rovaniemen Ensio-patsas, Katkenneet kahleet.




Rovaniemen kaupungin nettisivuilta:

"Kemiläisen taiteilija-professori Ensio Seppäsen (1924-2008) veistoksia on Rovaniemellä
kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki. Veistos on tehty kivestä. Vaalea keskuskivi on Imatralta, muut kivet on tuotu

Sodankylän Rieston kummusta.

Veistoksen nimi on Katkenneet kahleet ja se kuvaa Suomen irrottautumista Venäjän 

alaisuudesta. Vaalea, pystyssä oleva kivi keskellä kuvaa itsenäistä Suomea, vapauttajaa joka on katkonut kahleet entisestä isännästään, Venäjästä."

Illalla kävimme hakemassa hieman katsottavaa puuttuvien Morse-leffojen muodossa ja Torikeitaalta katselunautintoa lisäämään burgerit. Samalla reissulla metsästettiin Lapin rajavartioston toimirakennusta, jonka seinässä nököttää Ension väsäämä reliefi. Kun vihdoin löysimme paikan, ihmettelimme jälleen, että onko Ensio tosiaankin tehnyt tällaisenkin työn?! Pyöreistä puista tehty Pohjois-Suomen kartta ja sen sisällä kirjaimet LR tarkoittamassa Lapin rajavartiostoa. Nerokasta ja tyylikästä.
 




[Edit 30.11.2015] Sain Seppäsen kotijoukoilta infoa ja kuvamateriaalia tästä teoksesta. Kyseinen puupalikkahomma ei olekaan Ension töitä, vaan varsinainen reliefi löytyy sisäänkäynnin seinästä. Pitääpä seuraavalla Rollon-reissulla käydä ihailemassa sitä. Jätän kuitenkin nuo kuvat tuohon, vaikka eivät Seppäsiä olekaan. [/Edit]

Seuraavana aamuna ajoimme kaupungin toiselle hautausmaalle ja kävimme nappaamassa kuvat ja tutustumassa muhkeaan, graniitista veistettyyn muistomerkkiin, joka on tehty Ruotsissa evakossa kuolleiden muistoksi vuonna 1965.





Seurakunnan sivuilta:

"Ruotsissa vuosina 1944-1946 evakkotaipaleella kuolleiden muistomerkki 1965, professori Ensio Seppänen."


"Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla."

Kotimatkan seuraavan taipaleen käynnistyessä poikkesimme vielä "tois puol jokke", niin kuin turkkulainen sanos ja kävimme ihailemassa isokokoista Maidolla elämän alku -patsasta. Vuodelta 1984 oleva patsas on siitä vaikuttava, että sen päähenkilöt, poika, vasikka ja tyttö, ovat niin isokokoisia luonnolliseen verrattuna. Toisin on mm. yllä olevan graniittisen muistomerkin kohdalla. Joka tapauksessa, varsin hieno teos tämä on. Paljon tarkkoja yksityiskohtia jälleen, juuri sellaisia, mitä Ension töistä on ilo löytää.






Rovaniemen kaupungin sivuilta:

"Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa."

Rovaniemeltä ja maitopatsaalta lähdettyämme, perässämme seurasi aivan mieletön ukkossade. Välillä ehdimme sen edelle, välillä jäimme suoraan sen alle. Onnistuimme kuitenkin käymään katsomassa ja kuvaamassa Ylimaan taistelun muistomerkin Ranuan kunnan alueella. Jälleen yksi sotaisalla kuvituksella varustettu, jyhkeä kivimuistomerkki.




Tammenlehvä-sivusto:

"Ylimaan taisteluiden muistomerkki on Ranuan Palovaarassa Ranua – Rovaniemi tien (kt 78) varrella, tien länsipuolella Palovaaraan johtavan tien risteyksessä. Muistomerkille on opastusviitat ja sen läheisyydessä on pysäköintialue. Muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen ja se paljastettiin 29.8.1982. Teksti: ”Ylimaa 7. – 9.10.1944. Näillä kankailla taistelivat jääkäriprikaatin miehet saksalaisen vuoristoarmeijan osastoja vastaan.” Lähimaastossa on retkeilyreitti 'Taisteluiden polku.'"

Sateesta johtuen emme edes voineet harkita em. retkeilyreitin läpikäyntiä pikaista silmäystä enempää vaan jatkoimme matkaa. Ranuan keskustassa pönöttää ministeri K.A. Lohen muistokivi, johon Ensio on pronssista tehnyt mukaan itse Lohen rintakuvan ja pari vaakunaa.




Pudasjärvellä pidimme ruokatauon, kävimme hakemassa paikalliselta grilliltä hieman murkinaa. Kuvasimme myös keskellä metsää, kaukana isosta pikitiestä sijaitsevan Pudasjärven laukauksista kertovan muistomerkin. Varsin vaatimaton kyhäelmä. Kivi on kyllä jälleen muhkea, mutta muuten ei mitään erityistä kerrottavaa pronssisesta tietolaatasta ja vieressä olevasta joukko-osaston tunnuksesta.



Tammenlehvä-sivusto:


"Lapin sodan ensimmäisten laukausten ja samalla Jääkäripataljoona 5:n (JP 5) muistomerkki paljastettiin 2.7.1994 Oulu – Pudasjärvi (vt 20) ja Hetekylän (yt 8361) tienhaaran kohdalle." 

KirjastoVirma-sivusto:

"Lapin sodan muistomerkki sijaitsee Pudasjärven Hetekylän tienhaarassa. Muistomerkki paljastettiin 2.7.1994."

Rovaniemeltä ajoimme päivän aikana lähes yhtä soittoa Kuopioon, josta yritimme löytää Tiirat-suihkukaivoveistoksen. Paikallisten opastuksella päädyimme yliopiston kupeessa sijaitsevan lammen rannalle tiirailemaan erikoista peltiteosta keskellä lampea. Siitä muutamat kuvat ja tyytyväisinä ajoimme kohti kummitätini tiluksia Nilsiään. Jälleen yksi Ensio valloitettuna. Vielä mitä! Tarkempien tiedustelujen ja tutkailujen jälkeen selvisi, että eihän se teos olekaan Ensio Seppäsen Tiirat vaan ihan joku muu eli toisin sanoen Tiirat ovat edelleen vapaita kuin taivaan linnut ja toistaiseksi teillä tietymättömillä.

Tähän päättyi sen kertainen reissu pohjoiseen. Paljon tuli nähtyä upeita maisemia, eläimiä, ihmisiä, autoja, kirkkoja, patsaita ja vaikka mitä.

Ension töitä on etelässä harvakseltaan. Niitä on jokunen tullut vielä kuvattua. Niistä sitten seuraavassa päivityksessä.

2 kommenttia:

  1. Voihan Ensio sentään. Muutama kivipaasista oli kyllä oikeita pettymyksiä, mutta reissut niiden ääreen olivat mahtavia. Onneksi Ensio usein myös palkitsee. Itse tykkäsin hurjasti tuosta maito-työstä (mm. vasikan ripset).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensiolla oli tosiaan tapana tehdä ripset patsaille. Näyttävä yksityiskohta, kun tarkasti katsoo.

      Poista